25.9.15

Saksa Osa 5 - Nürburgring - Vroom, Vroom...


Vaikka olin ilmoittaunut golf työhön soolona, Harri oli matkalla mukana ja pääsi tekemään yhden asian omalta bucket listaltaan. Hän nimittäin käytti yhden päivän  matkaan Nürburgring:lle ja ajoi kaksi kierrosta sillä kuuluisalla vanhalla radalla (Nordschleife). Minua ei hirveästi harmittanut, etten päässyt mukaan - olen nimittäin aika surkea apukuski.
Turistit ovat päässeet kokeilemaan Nordscheife rataa siitä asti, kun rata valmistui 1927. Tämä rata on ollut myös autonvalmistajien testauspaikkana vuosien ajan. Vanhaa rataa pidetään ilmeisesti liian vaarallisena uusille kilpa-autoille - vanhan radan yhteyteen on rakennettu uusi turvallisempi rata (GP).
Itse ajaminen radalla ei ole kovin kallis huvi, jos on oma auto - yksi kierros maksaa 27 euroa.
Asia on vähän monimutkaisempaa, jos ei ole omaa autoa ja joutuu vuokraamaan auton radalta. Rata vaatii isomman rahasumman takaamaan mahdolliset vahingot autolle.
Täällä voi myös valita vaihtoehdon, jossa pääsee ammattikuskin kyytiin.

Kun kerroin golfkentällä muille vapaaehtoisille, missä Harri oli, monet kysyivät minulta, olinko katsonut YouTube videoita ko. aiheesta. No en ollut ja ehkä oli parempikin. Tämä vanha rata on 20.8 km pitkä ja mutkia 73 - noista mutkista löytyi useampaa eri tietoa, mutta radan oman websiten mukaan on 33 käännöstä vasemmalle ja 40 oikealle. Jackie Stewart kutsui rataa lempinimellä Grüne Hölle.

Lainattu racedepartment.com



Harri tuli ehjänä takaisin ja auto myös. Minulle riitti sekin, kun autobahn:lla autot menivät miljoonaa ohi. Rata-ajot on taltioitu Go Pro:lla, ehkä minäkin uskaltaudun niitä vielä katsomaan. 

Jos videot You Tube:ssa kiinnostavat, tämä oli kuvattu samalla viikolla 

23.9.15

Saksa Osa 4 - Heidelberg

 

Heidelbergin kuuluisin nähtävyys on vuorenrinteessä oleva Heidelbergin linna - rakennettu alunperin jo 1200 luvulla - ja laajennettu 1600/1700 lukujen aikana. Linnaan menimme vuoren rinnettä kipuavalla funiculair:llä, tosin sinne pääsee myös itse mäkeä kiipeämällä. Linnasta on näköalat Neckar joelle ja vanhaan kaupunkiin (Altstadt).
Meille sattui aika sateinen päivä, paremmalla ajalla ja säällä tuolla olisi voinut helposti viettää useamman tunnin.








Söimme myös yhtenä iltana Heidelbergin vanhassa kaupungissa - ravintolassa nimeltä Wirtshaus Zum Seppl.
Alla näkyy kuva yhdestä Wiener schnitzelistä. Se oli kooltaan sitä luokkaa, että lisäkkeeseen kuuluvat perunat piti tuoda pöytään eri astiassa. Toinen kuva on alkupaloista - kylmiä herkkuja maksapasteijasta verimakkaraan ja paljon muuta. Hieman otti koville lautasten tyhjentäminen, mutta onnistuihan se sentään.  Me halusimme syödä ravintolassa, josta saisi tyypillistä saksalaista perinneruokaa ja meille tämä sopi hyvin. Tämä oli koko viikon tyyrein illallinen, mutta hintansa väärtti.
Miten sitten tänne päädyimme ?  Olin aiemmin käyttänyt Tripadvisoria, mutta nyt otettiin uudet konstit käyttöön. Olin nähnyt Facebook:ssa ulkosuomalaisten ryhmässä kuvia Heidelbergistä ja otin yhteyttä kuvat postanneeseen - ja kysyin ravintolasuositusta. Hän suositteli Kulturbrauerei:ta, jonne emme enää saaneet varausta, mutta ravintola suositteli vaihtoehtona tätä kuvissa näkyvää paikkaa -
ruokalistat olivat samat ja taisi ruokakin tulla samasta keittiöstä. Varaus taitaa olla melkein pakollinen, kovasti käännyttivät porukkaa pois, jos varausta ei ollut.

Sain myös toisen vinkin ruokapaikaksi - kävelykadulla sijaitseva Perkeo, jossa kävimme viimeisenä iltana aikaisella dinnerillä. Hyvä ja edullisempi vaihtoehto- ja ruoka oli hyvää. Mitään salaatteja emme tuollakaan harrastaneet, omalta lautaselta taisi löytyä makkaraa, hapankaalia ja perunamuusia.



Ehkä vähän amerikkalaiseen tapaan, meillä oli kaikenlaisia energiapatukoita kassissa. Toimme suurimman osan niistä takaisin - saksalainen ruoka piti energiatason hyvin koholla ! 

Saksa 3 - Germany - you had me with the bread !


Tripadvisorin mukaan pikkuhotellissamme Heidelbergissa aamiainen on korkeintaan välttävä. Olen tietoinen siitä, että joskus nämä arvostelut eivät mene yhteen oman makuni kanssa, mutta tämä aamiainen oli ihan huippu. Koska olimme täällä viisi yötä, ehdin kokeilemaan kaikki leipäkorin leivät, ihanaa tuoretta leipää aamulla ! Aamiainen maksoi 7 euroa ja siihen sisältyi leipää, leikkeleitä, keitettyjä munia, hedelmiä, kahvia, jukurttia.... Sanoinko jo leipää ?

Eli olin myytyä naista saksalaiselle leivälle. Siis kuka kaipaa munia ja pekonia, jos on tällainen leipäkori edessä ? Yhtenä aamuna olimme aamiaishuoneen oven takana jo ennen , kun ovet avautuivat - leipä tuoksui oven ulkopuolelle.

Hotelo - leipakori kuvattu hotellissamme - sijainti lahella rautatieasemaa, ei ilmastointia, mutta ikkunat saa auki, netti OK, suihku ja hiustenkuivain. Ihan hyva yopymiseen - no frills, sanottaisiin taalla.






22.9.15

Saksa Osa 2 - Mikä se on se Solheim Cup ?





Solheim Cup 2015 järjestettiin viime viikolla St. Leon-Rot:n golfkentällä - lähellä Heidelbergin kaupunkia. Kisassa 12 parasta eurooppalaista naisgolfaria pelaa 12 parhaan USA:n naisgolfarin kanssa. Solheim Cup pidetään joka toinen vuosi ja paikka vaihtelee Euroopan ja USA:n välillä - Saksassa kisat olivat nyt ensimmäistä kertaa.

Kisaa käydään kolmella eri tavalla - kahtena ensimmäisenä päivänä on aamulla foursome kisa, jossa pelataan 2 pelaajan joukkueilla ja pelaajat lyövät samaa palloa vuorotellen. Kumpa joukkueista saa pallon reikään vähimmillä lyönneillä, saa reiästä pisteen. Jos molemmilta joukkueilta menee yhtä monta lyöntiä, sitten reikä menee tasan ja molemmat saavat puoli pistettä. Iltapäivällä kisa muuttuu siten, että molemmat joukkueet pelaavat omaa palloaan, joten neljä pelaajaa (kaksi per joukkue) pelaavat yhteensä neljää palloa - siitä myös nimi four ball kisa.
Taas vähimmillä lyönneillä pallon reikään saanut joukkue saa yhden pisteen.
Kolmantena päivänä kisataan pareittain - eli yksi Eurooppalainen pelaaja pelaa amerikkalaista pelaajaa vastaan ja kisa koostuu kahdestatoista parista eli kaikki pelaajat ovat kentällä. Kahden ensimmäisen päivän aamu kisa vaatii joukkuehenkeä kun taas viimeisen päivän kisa on enemmän
yksilölaji. Kolmen päivän pisteet lasketaan yhteen - vuonna 2013 Euroopan joukkue voitti USA:ssa
ja tällä kertaa USA voitti Saksassa käydyn kisan.

Solheim Cup:a valmistellaan yli vuoden verran - tässä vaiheessa otetaan jo nimiä ylös, jos haluaa vapaaehtoiseksi seuraavaan Solheim Cup:iin 2017. Vapaaehtoisten työntekijöiden määrä lienee lähes 1000 per kisa. Olin itse ilmoittaunut vapaaehtoiseksi Saksan kisaan jo syksyllä 2014 ja sain tiedon hyväksymisestä keväällä 2015.
Saksassa vapaaehtoistyö oli paljon tarkemmin ohjattu kuin aiemmissa Solheim Cup:ssa. Oli odotettu, että vapaaehtoinen tulee paikalle päivää aiemmin koulutukseen ja kisan aikana tuli sähköpostilla tietoja työvuoroista ja mahdollisista muutoksista. Aamulla Chief Marshall piti meille tilannekatsauksen, jossa hän kuvaili kaikkia virheitä, jotka olimme onnistuneet tekemään. Hän ilmeisesti käytti iltansa kisan katsomiseen TV:stä uusintana, jotta näkisi paremmin virheemme !


Oma työni oli Walking Marshall  - siinä jokaisen pelaajaryhmän mukana kulkee 12 'marshall'a - tehtävä on pitää katsojat kurissa ( ja hiljaa), avustaa pelaajia siirtymissä reikien välissä ja myös auttaa yleisön kaitsemisessa, jos pallo menee väylän ulkopuolelle. Tämän homman hyvä puoli oli, että päivän aikana tuli kierretty koko kenttä ja käveltyä noin 10 km. Yleensä USA:ssa nämä vapaaehtoiset on sijoitettu tietylle reiälle ja siinä seisotaan samassa paikassa 6-8 tuntia. Walking Marshalls:lla ei ole lupa kävellä väylällä eikä edes siinä seuraavassa ruohossa - edellytetään että kävelemme siinä pitemmässä heinässä (rough). Se ei tietysti ollut aina niin kivaa, kun kentällä satoi kahtena päivänä neljästä. Saimme organisaation puolesta kolme paitaa, takin, lippalakin ja pipon. Meitä pyydettiin käyttämään joko mustia pitkiä housuja, hametta tai shortseja. Kengistä ei ollut erityistä määräystä, kunhan ne vain piti olla jalassa. Pipo hiukan etukäteen nauratti. En sitten loppujen lopuksi käyttänyt sitä pipoa ollenkaan, mutta huomasin että pahimpana sadepäivänä monet käyttivät sujuvasti yhdistelmää lippalaki ja pipo siihen päälle.

Mikä tässä vapaaehtoistyössä sitten viehättää ? Tietenkin se, että pääsee paikan päälle ja seuraamaan läheltä hyvää golfia. Toisaalta myös se lähteminen ja jonkun uuden asian tekeminen kiinnostaa. Saksa jännitti minua enemmän - en puhu saksaa - ja mietin muutaman kerran, miten kaikki sujuu. Toisaalta yksin lähteminen tekee myös helpommaksi tutustua uusiin ihmisiin.

Ja jos en muuta saksaa oppinut, niin ainakin tiedän, mitä RUHE BITTE ja KEINE FOTOS tarkoittavat.



21.9.15

Saksa - Osa 1


Saksan matkalta on jo melkein palattu kotiin. Kirjoitan tätä Philadelphian kentältä, kone Frankfurtista oli ajoissa ja viimeisen lennon lähtöön on vielä tunti aikaa. Pääsyynä matkalle oli golfturnaus, jossa olin vapaaehtoisena työntekijänä. Olimme molemmat käyneet Saksassa kaksikymmentä vuotta sitten - kun ei lasketa välilaskuja Frankfurtissa, oma edellinen matka oli ollut työhön liittyvä messumatka 90-luvun alussa. Sää ei ehkä ollut matkan parasta antia, mutta sen verran aurinko paistoi, että saatiin myös aurinkoisia kuvia. Pääosan matkasta asuimme Heidelbergissa, josta myös yo. kuva. Kuvia ja tekstiä tulee lisää, kunhan päästään kotiin.

8.9.15

Saisiko olla kuppi kahvia ?


Olen kahvin suurkuluttaja - useampi kuppi menee jo aamupäivän aikana, eikä kahvinjuonnilla ole edes ollut vaikutusta yöuniin.
Tämän kahvikoneen huomasin tänään hammaslääkärin odotushuoneessa ja jos harvoin ohitan kahvitilaisuutta, niin tänään se tapahtui. Yritän ainakin kovasti puhdistaa hampaita ennen toimenpidettä ja ajatuskin siitä, että leppoisasti hörppisin maitokahvia vain muutamaa minuuttia ennen istumista hammaslääkärin tuoliin, saa aikaan puistatuksia.

Facebookissa ovat ulkosuomalaiset kauhistelleet Ikean irtokarkkien hintaa. USA:n Ikeat ovat pikkuhiljaa ottaneet paunoittain myytävät irtokarkit valikoimiinsa, ja viime kuun Chicagon reissulla itsekin lankesin irtokarkkiostoksille.

Hammaslääkäri ei saanut hommaansa tänään vielä valmiiksi. Jonkinlainen ongelma ilmaantui hampaan korjaamisessa ja aloitetaan uudestaan korjaus parin viikon päästä.  Omille irtokarkkiostoksille on tullut hintaa 565 dollaria vakuutuksen jälkeen.  Olen luvannut itselleni, etten toistamiseen eksy Ikeaan karkkiostoksille.

6.9.15

Kurkistus kaappiin ja haaste !




Sain Hannalta Kaliforniasta haasteen jo kuukausi sitten, oma vastaaminen on viivästynyt kaikenlaisten kiireiden johdosta...tosin väillä tuntuu, onhan toisillakin kiireitä ja silti ehtivät... Mutta olen aina tykännyt näistä, joten seuraavassa taas kysymyksiä ja vastauksia:

1) Mikä on saanut sinut jatkamaan bloggailua?
Blogista on tullut vähän sellainen päiväkirjan korvike, vaikka ei sinne tietysti kaikkea laiteta. Alunperin blogin aloitus osui yhteen muuttomme kanssa takaisin Pohjois-Karoliinaan ja haluttiin välittää uutisia perheelle.


2) Mitä ulkomaille muutto on opettanut sinulle eniten?

Kärsivällisyyttä ! En juuri hermostu heti, jos asiat eivät etene omien suunnitelmien mukaan.

3) Mitä suomalaisuus merkitsee sinulle?

Suomalaisuus on kotimaata, perhettä, sisua, hiljaisuutta. Suomalaisuus säilyy. Suomalaisuus on puolukkaa, kanttarelleja, savusaunaa. 

4) Jos saisit päättää, mitä saisit tehdä päivät pitkät, mitä tekisit?

Istuisin rannalla aurinkovarjon alla, lukisin kirjaa ja joisin jotain hyvää kylmää juomaa. Hah hah - ehkä noin tunnin, mutta sitten pitäisi saada jotain aktiviteettia. Haaveilen lomasta ilman yhtäkään työajatusta. 

5) Mikä on lempipaikkasi nykyisessä kotikaupungissasi ja miksi?

Lempipaikkani taitaa olla järven ympäri kulkeva lenkkipolku. Vaikka kotikaupunki onkin herttainen pikkukaupunki, emme  ole oikein hyvin kotiutuneet tänne kahdessa vuodessa. 

6) Mitä kaipaat eniten Suomesta?

Perhettä, vanhempia ja kaikkia - erityisesti pikkuisia.

7) Puna- vai valkoviini ja miksi?

Olen tarpeeksi vanha,että makuni on muuttunut monta kertaa. Punaisista se oli Pinot Noir ja valkoisista Pinot Grigio. Tällä hetkellä, jos juon lasin viiniä, se on Proseccoa. Ystäväni antoi vinkin, että viiniä tilattaessa laseittain, se on vähän tuuripeliä mitä saa. Italialainen kuohuviini on taattu valinta !

8) Kuka teidän kotitaloudessa siivoaa?

Onneksi tähän ei tule kuvia. Valitettavasti meillä ei ole oikein himosiivoojaa ollenkaan, ja imuriin tartutaan, kun pölykoirat tulevat tarpeeksi isoiksi....matkustan paljon ja sitten kun olen kotona, sitä on monta kivempaa juttua tehtävänä kuin siivoaminen. Tilanne on niin huono, että olen yhden kerran tullut yläkerrasta alas huutaen " mikä tuo ääni on ?". Mies oli käynnistänyt imuriin. ;)

9) Jos saisit matkustaa ajassa taakse- tai eteenpäin, mihin vuoteen tai vuosikymmeneen siirtyisit?

Ehkä taaksepäin vuosiin, kun lapsi oli pieni. Tekisin vähemmän töitä ja leikkisin enemmän. 

10) Mikä oli lapsuuden haaveammattisi?

En muista, että minulla olisi ollut mitään tiettyä haavetta. Se oli ehkä osaksi vitsi, mutta sellainen sanonta oli, että koulua käymällä pääsee sisähommiin.

11) Jos tapaisit nyt teini-ikäisen itsesi, minkä neuvon antaisit?

Asioilla on taipumus järjestyä.

Haaste menee eteenpäin seuraaville blogeille: 


Kata Jenkeissä

Chicagon Lääkäri
Finn for Life
Sugar Antelope
Tea and Tots

Ja sen saa vastaanottaa kyllä muutkin.


Ja säännöthän ovat siis seuraavat:


1) Kiitä sinut nimennyttä bloggaajaa ja linkitä hänen bloginsa.

2) Vastaa sinulle esitettyihin 11 kysymykseen.
3) Nimeä ja linkitä 11 Liebster Awardin ansaitsevaa blogia, joilla on alle 200 seuraajaa.
4) Keksi 11 uutta kysymystä nimitetyillä.

Omat kysymykseni:


1.  Paras kirja, jonka olet lukenut viimeisen vuoden aikana  - ja miksi ?

2.  Lempiruokasi asuinmaassasi  - joko itsetehtynä  tai ravintolassa ?
3.  Oletko koira- vai kissaihminen ?
4.  Kuinka hyvin tunnet naapurisi ?
5.  Lempi juhlapäivä  asuinmaassasi ja miksi ?
6.  Kerro esimerkki, jossa suomalaisuutesi tulee esille omassa arkipäivässäsi ?
7.  Jos voisit muuttaa yhden asian asuinmaassasi, mikä se olisi ?
8.  Löytyykö astiakaapistasi Arabian astioita - ja onko sinulla Muumi mukia ?
9.  Mikä on lempikaupunkisi Suomessa?
10. Taito, jonka haluaisit oppia ?
11.  Suomalainen laulu tai runo, joka herkistää mielesi ?