15.7.16

Kiviaita Kentuckyssa


Tällainen kiviaita tuli vastaan viime viikolla Kentuckyssa. Kiviaidassa oli kyltti - Kentucky's Dry Stone Fence eli Kentucky Kuiva Kiviaita. Minusta alueella on paljon aitoja yleensäkin, etenkin valkoiseksi maalattuja hevosaitauksia, mutta ilmeisesti Kentucky on myös kuuluisa kalkkikivestä tehdyistä aidoista. Missä määrin aidat ovat kuivia tulee taas siitä, että aidassa ei käytetä mitään laastia vaan aidan kestävyys tulee aidantekijän taidosta asettaa kivet hyvin paikoilleen. Suurin osa tekijöistä oli alunperin maahanmuuttajia Irlannista, mutta myös orjatyövoimaa käytettiin.

Nykyään kiviaidan tekoa opetetaan myös Kentuckyssa, jotta ei vanha taito katoaisi. Muuten Kentucky taitaa olla tunnetumpi hevosista ja viskista.


10.7.16

Pohjois-Karoliina - vesiputouksia ja NASAn entinen tutkimusasema



Viikonloppuun oli tarkoitus mahduttaa tähtien katsomista, golfin peluuta ja ehkä yhden vesiputouksen näkeminen. Viikonloppu nyt ei ollut täydellinen menestys, mutta ainakin teimme sen, mikä on järkevää osavaltion keskellä asuessa, kun lämpötilat lähenevät 35C. Näissä lämpötiloissa kannattaa lähteä veden ääreen tai vuoristoon - me valitsimme vuoristomaisemat. Vaikka täällä on asuttu ikuisuus, tuntuu että unohdan aina kuinka leveä tämä osavaltio oikein on. 

Ensimmäinen etappi oli PARI eli Pisgah Astronomical Research Institute. Lähdimme perjantaina töiden jälkeen matkaan, myöhästyimme puolisen tuntia tilaisuuden alusta - yli neljä tuntia ovelta ovelle.


Netistä löytyy yksityiskohtaisempaa tietoa, mutta lyhyesti tämä on alkuperältään NASA:n tutkimuskeskus, myöhemmin osa DOD:ta (Yhdysvaltojen Puolustusministeriö) ja nykyisin PARI on järjestö, joka tukee tiede ja teknologia opintoja paikallisissa kouluissa.

NASAn aikakautena PARI:n teleskoopeilla seurattiin satelliitteja itärannikon suunnasta. Tutkimustyö, mitä PARI:ssa tehtiin yli 50 vuotta sitten, on tuottanut tuloksia kuten GPS systeemit.

DOD:n aikakauden lopussa suurin osa radioteleskoopeista muutettiin muualle USA:ssa, mutta jäljelle jäi kaksi teleskooppia (molemmat 26 metriä halkaisijaltaan). Alueelta löytyy myös pienempi radioteleskooppi (4.6 metriä halkaisija) - siihen on maalattu hymyilevä naama. Kylmän sodan aikana Neuvostoliiton ottamissa kuvissa tämä oli sitten näkyvissä ihan kuin ystävällisenä vilkutuksena.

Olimme ilmoittautuneet ohjelmaan Evening with PARI - kuuntelimme ensin puoli tuntia esitelmää, seuraavaksi tutustuimme näyttelyyn - sisälsi esimerkiksi aidon avaruussukkulan renkaan (!) ja lopuksi meidän olisi pitänyt päästä katsomaan tähtiä teleskoopeilla.Valitettavasti pilvipeite ja kova ukkosmyrsky estivät tämän viimeisen osan ja se nyt oli vähän harmittavaa, koska sen vuoksi sinne oli menty. Eli en ehkä suosittelisi tätä kenellekään varmana kohteena, kun kuitenkin ollaan sään armoilla. Tie PARI:iin on pieni ja mutkitteleva ja varsinkin poislähtiessä ukkosmyrskyssä tarpeeksi jännittävä kokemus.
Se esitelmä muuten koski kasvistoa vesiputouksien lähellä. Nyt tiedämme, että kasvi nimeltä bearcorn (karhun maissi) on laksatiivinen ja karhut etsivät kasveja talviunen jälkeen, jotta saavat vatsansa toimimaan.

Lauantaina pelasimme golfia Cummings Cove nimisellä kentällä - kenttä kiemurteli vuoren rinteessä ja varsinkin ensikertalaisille kenttä oli kapea ja vaikeanpuoleinen. Onneks oli aika hiljaista, saimme nauttia hienoista maisemista rauhassa. Meiltä taisi mennä 6 palloa hukkaan, joten tulokset eivät ole kehuttavia.



Go Pro rules !
Vesiputous käytiin katsomassa golfin jälkeen. Valitsimme sen, joka vaati lyhyimmän kävelyn autolta eli Hooker Falls. Dupont Forestin alueella on yhteensä 6 vesiputousta ja kuumana kesäpäivänä sen parkkipaikan löytäminen voi olla hankalaa. 
Dupont Forestilla on mielenkiintoinen historia, alueen keskellä on tehdas, jossa aikoinaan valmistettiin Agfa filmiä. Tehdas ei ole ollut toiminnassa pitkään aikaan, mutta alueen puhdistustyöt ovat edelleen kesken. Tätä tehdasaluetta muuten käytettiin The Hunger Games elokuvassa. Toivon mukaan puhdistettu alue joskus liitetään Pohjois-Karoliinan omistuksessa olevaan alueeseen. 

Kun lauantai on näin kiireinen, täytyykin sitten sunnuntaina levätä. 

7.7.16

Kaiken teoria - Pohjolan malliin


10 tuntia ja 28 minuuttia - sen verran kesti uusin äänikirjani - The Nordic Theory Of Everything - In search of a Better Life.
Ensimmäisen kerran kuulin kirjasta, kun Oprah oli valinnut sen listalle  "nämä 60 kirjaa täytyy lukea kesäloman aikana." En ole varma, kenellä on noin paljon kesälomaa, mutta itse valitsin tuon ylläolevan kirjan, koska 10 tuntia oli ihan passeli ajomatkalle Kentuckyyn ja takaisin.

Kirjan on kirjoittanut Anu Partanen, suomalainen toimittaja, joka muutti 2008 rakkauden perästä Amerikkaan. Kirjasta on viime aikoina ollut jonkin verran julkisuudessa, on kirjaan liittyviä tilaisuuksia, nimikirjoitusten jakoa - myös Helsingin Sanomat kirjoitti kirjasta. Kirja ilmestyi USAssa kesäkuun lopussa, mutta tietääkseni sitä ei ole vielä käännetty suomeksi.

Helsingin Sanomien artikkeli oli pieni raapaisu kirjaan. Kirja on vertailu USAn ja Pohjoismaiden välillä - koulunkäynnistä, terveydenhuoltoon ja veroihin - kännykkäsopimuksia unohtamatta. En usko, että opin mitään uutta Amerikasta tästä kirjasta - olenhan asunut täällä paljon kauemmin kuin kirjan kirjoittaja. Jotenkin ne asiat, joita kirjoittaja ihmettelee, ovat valitettavasti itselle jo normi, enkä niitä usein edes ajattele. Mutta kirjassa esitetyt Suomi faktat pistivät miettimään -  tuntui, että olin jo muutaman niistä unohtanut. Anu Partanen kuvaa peruskoulua ja mainitsee, että siihen siirryttiin 70 luvun alussa. Niinhän se oli, itse olin vielä menossa keskikouluun, mutta peruskoulun yläastehan siitä tuli. Kirjassa puhutaan vanhempainlomasta - USAssa ei ole mitenkään outoa, jos äiti palaa töihin 3-4 kk vauvan syntymästä. Mainitaan äitiyspakkauskin kirjassa - jotkut amerikkalaiset olivat ajatelleet, että johtuen pakkausten vaatteista, suomalaisilla vauvoilla on kaikilla samanlainen univormu päällä. No jaa - tuota en ainakaan itse ollut noin miettinyt.

Kirjassa on laaja kuvaus yleisestä terveydenhuollosta tai paremminkin sen puutteesta USAssa. Suurin osa amerikkalaista ostaa terveysvakuutuksen työnantajalta, työnantajalta voi ostaa vakuutuksen sekä työntekijälle että myös lopulle perheelle. Lapset voivat olla vanhempien vakuutuksessa 26 vuoden ikään asti riippumatta siitä, asuvatkin kotona vai ei. Vakuutuksia on erilaisia ja omavastuut vaihtelevat, jossain vakuutuksessa saa mennä ihan kenen lääkärin vastaanotolle, kun taas toiset vakuutukset määräävät, mistä hoitoa saa etsiä. Olimme viime syksynä ensiapuklinikalla, sain yllättävän korkean kuumeen ja pihisevät keuhkot ja oman lääkärin suosituksesta menimme lähimmän sairaalan ensiapuun. Vastaanotto pikkukaupungin ensiavussa oli melkein liiankin tehokas, potilaan horjuva kävely aiheutti sen, että heidän mielestään oli parempi kärrätä rouvaa pyörätuolilla, sain 'oman' hoitajan, ja verhoilla erotetun huoneen. Olin sairaalassa neljä tuntia, sain IV:n, otettiin verikokeita, keuhkokuva, MRI - nämä kaikki lääkärin määräämänä. Lasku lähemmäs 8000 dollaria, mutta vakuutuksen ansiosta maksoin 125 dollaria. Maksun määrä ei selviä vielä lääkärissä käynnin yhteydessä - sairaala laskuttaa vakuutusyhtiötä ja jos vakuutus ei maksa, laskut tulevat takaisin potilaalle. Varsinkin ensiapuun meneville tästä saa enemmän jännitystä, vakuutusyhtiö nimittäin päättää - oliko vaiva sellainen, että ensiapu oli oikea osoite vai olisiko pitänyt odottaa seuraavaan päivään ?

Anu Partasen kirjaa nyt ei voi kutsua viihteeksi, enkä tiedä olisinko jaksanut kahlata 432 sivua läpi ja nyökytellä, noinhan ne asiat ovat. Äänikirjana tämä oli sopiva.

Toivon, etta mahdollisimman moni oikea amerikkalainen noudattaa Oprah:n neuvoja ja lukee kirjan tänä kesänä.


Helsingin Sanomat

Valokuva ylla ei liity asiaan suoranaisesti, harjoittelen edelleen valokuvausta.

2.7.16

Hyvää Syntymäpäivää Amerikka


Maanantaina on Amerikan syntymäpäivä. Meillä on nyt viikonloppuna korttelikekkerit ja vähän Matti myöhäisenä lupasin tuoda jotain jälkiruokaa. Menu itsenäisyyspäivä juhlissa on amerikkalaisittain perinteinen - hampurilaisia, hot doggeja, papuja kastikkeessa ja ilman, vesimelonia ja banaani vanukasta näytti jo olevan listalla. Onneksi netistä (linkki)löytyi helppo resepti minullekin - raksuja, kookosrasvaa, suklaata ja koristeeksi sini-puna-valkoisia M&M karkkeja. Kävin jo alkuviikosta hakemassa tarvikkeita, koska mitään ei löytynyt valmiina kotoa. Ostin pussillisen M&M karkkeja ja torstai-illalla valikoin pussista muun väriset pois eli siis söin kaikki keltaiset, vihreät, ruskeat ja oranssit. Tässä vaiheessa huomasin, että pussissa ei ollut ollenkaan valkoisia karkkeja. Netistä löytyi apu tähänkin, ainakin Target kauppa myy erityisesti heinäkuun alussa tarvittavia sini-puna-valkoisia karkkeja.

Leivoin myös pullaa, mutta sitä ei viedä kekkereihin. Laittavat kuitenkin pullan voileipien sekaan. Pulla piti laittaa pakkaseen, kun odotuksista huolimatta poika ei päässytkään tänne vielä eilen. Ukkosmyrskyt sekoittivat lentoliikennettä ja tulo päivä siirtyi kahdella - ja paluu pysyi ennallaan, joten lyhyeksi taitaa vierailu jäävän tällä kertaa.