30.1.15

Kuvapostaus Santa Monica - LA

















Reissu oli onnistunut. Voimme suositella. Ajaminen pohjoisesta etelään sopi meille. Kolme päivää ajamista varten välille San Francisco - Los Angeles antoi mahdollisuuden pysähdellä eikä päivistä tullut liian pitkiä. Pieni suunnittelu ei ole ikinä pahaksi, ja kun Harri halusi käydä Monteryssä torstaina eikä perjantaina (kuten oli kirjattu Excel:iin) - sekin onnistui. Nyt vaan uutta seikkailua suunnittelemaan.

29.1.15

Linnassa - Hearst Castle San Simeon


Kuvissa palataan vähän taaksepäin matkalla - Hearst Castle San Simeonissa. Kohde oli vähän sellainen 'ehkä' meille, mutta koska se sijaitsee sopivasti Highway 1:n varrella, poikkesimme ja osallistuimme  alakerran - Grand Rooms - kierrokselle.  Ja bussia odotellessa näimme tuttuja - pariskunta, jonka tapasimme Nepenthen ravintolassa - siis herra, joka opasti minua artisokan syönnissä.
Linnaan mennään busseilla - ja menomatka on sidottu tiettyyn opasryhmään, opastuksen jälkeen saa viettää aikaa puutarhassa ja ottaa haluamansa bussin takaisin. Liput maksoivat $25 aikuiselta. Verrattuna esimerkiksi Biltmoreen, täällä opastukset olivat tehty erikseen talon eri osille ja meidän kierrokseen sisältyi vain alakerran oleskelutilat ja biljardihuone. Eri kierros tarvitaan makuuhuoneiden tai keittiön tutkimiseen.

Lehti/kustannusmiljönääri William Randolph Hearst aloitti rakentamisen 1919 ja rakentamista jatkettiin 1947 asti. Jos herra Hearst:n terveys olisi sallinut, rakentaminen olisi jatkunut kauemmin.
Jos ei herra Hearstin sisustusmaku meitä kovasti miellyttänyt, nautimme sitä enemmän puutarhasta ja upeista näköaloista.



















26.1.15

Sivutuuleen Buelltonissa



Sivutuuleen ei nyt taida olla ihan oikea käännös elokuvasta Sideways - mutta mielestäni sopii hyvin tuon tuulimyllyn kanssa. Olimme yhden yön Buelltonissa - lyhyt matka seuraavana päivänä Santa Barbaraan ja edullinen yöpaikka (Pea Soup Inn) vaikuttivat päätökseen. Sideways elokuva on kuvattu näillä seuduilla - elokuvassa kaverukset Miles ja Jack viettävät viimeistä poikamiesviikonloppua ennen Jack:n häitä - ja kaikenlaista ehtii tapahtua.  Miles ja Jack asuivat tuossa tuulimylly Days Inn:ssä.
Miles yrittää innostaa Jack:ä tutustumaan viininmaistelun saloihin ja golfin peluuseen, mutta Jackin kiinnostus on enemmän jossain muussa. Elokuva sai ihmiset ostamaan enemmän Pinot Noir viiniä. Miles ei pidä Merlot viinistä ja yksi lausahdus elokuvassa aiheutti sen, että Merlot:n myynti lähes romahti.

Alla oleva kuva on strutsifarmilta, jolla on myös pieni osa elokuvassa. Jack nimittäin oikaisee yöjuoksuilta palatessaan strutsien laitumen kautta ja joutuu tekemään läheistä kontaktia....:)




Teimme kahvipysähdyksen Solvangissa. Pieni merenneito näytti olevan hieman väärässä paikassa, mutta kahvi ja varsinkin kahvileipä maistuivat meille.






Pullaa !
Strutsifarmi

Merlot juttu

25.1.15

Hyvien ihmisten juhla - kuvia Monterey - Carmel CA


Hyvien ihmisten juhla on suomalainen titteli John Steinbeck:n kirjalle Cannery Row, kirjan tapahtumat sijoittuvat Monterey:hin. 
Rantakatu, jossa nämä kalasäilyketehtaat sijaitsivat oli aikoinaan Ocean View Avenue, mutta kirjan ja kirjailijan menestyksen johdosta kadun nimi muutettiin Cannery Row:ksi. Itse luulin tuota Cannery Row:ta erisnimeksi ennen kuin ymmärsin, mitä teollisuutta alueella oli aiemmin (to can = säilöa tai laittaa purkkiin sananmukaisesti).

John Steinbeck:n patsas löytyy pienen kaupungin aukiolta. John oli syntynyt Salinas:ssa - ei kovinkaan kaukana ja asui myös lähistöllä Pacific Grove:ssa. 

Montereyn yksi tunnetuimmista nähtävyyksistä on Akvaario eli Monterey Bay Aquarium - me emme siellä käyneet, mutta vaikuttaa ihan mielenkiintoiselta kohteelta ihan itsekseen. Kahvittelimme kaupungilla ennen kuin jatkoimme matkaa seuraavaan pikkukaupunkiin - Carmel-by-Sea.






Carmel on tunnettu entisestä pormestarista - Clint Eastwood - ja  muutenkin sellaisesta boheemisesta tyylistä - siellä on asunut taiteilijoita, näyttelijöitä kauan aikaa. Sanotaan myös, että Carmel on koiraystävällisin kaupunki . Tosin tähän tekee mieli lisätä, että koko länsirannikko vaikutti hyvin K9 ystävälliseltä. Ja kaupungissa on omat omituiset lakinsa - esimerkiksi yli 2 tuuman korkokengät ovat kiellettyjä - tämä ei toisin meitä haitannut....



Jos kaupan ikkunassa mainostetaan yli 50 eri lakua - tietysti meidän piti poiketa. Harri valitsi suomalaista ja oma valinta osui suolaiseen hollantilaiseen lakuun.


Carmel:ssa näkyi herttaisia vanhoja autoja - taitavat säilyä siellä paremmin kuin missään lumi-suola-loska yhdistelmässä. Kävelimme reilun tunnin kaupungin katuja ja siellä vallitsi vähän sellainen unenomainen hiljaisuus - ja tämä oli siis noin - puoli yksitoista aamulla. Ehkä siellä vain nukutaan myöhempään ? 





Rantaposeeraus Carmel-by-Sea



Lähellä Montereytä sijaitsee myös Laguna Seca - kilparata. Täällä järjestetään ajokouluja ($$$) halukkaille - voisi olla hyvä idea seuraavalle reissulle.... Yllätys itselle oli, että täällä ajetaan myös NASCAR kisaa - vaikka tämä ei mikään ovaali olekaan. :) 

23.1.15

Pacific Coastal Highway - Maisemia


Maisemien puolesta tuo Pacific Coastal Highway täytti kaikki odotukset. Maisemia riitti pitkäksi aikaa - taisi jo vähän tulla yliannostus, kun aina vaan näytti niin hienolta.  Olin tutkinut juttuja etukäteen, tehnyt excelillä aikataulun (!) , jota noudatettiin joten kuten, varannut 4 hotelliyötä viidestä, varasimme yhden paikanpäällä ja vaihdoimme viimeisen yön majapaikan. Materiaalia löytyy tälle reitille paljon,  esimerkiksi tästä blogista oli kovasti apua. Esimerkkinä se, että kannattaisi aloittaa aamulla Montereysta etelään päin, siinä ovat parhaimmat maisemat ja päivänvalossa ne näkee paremmin. Ainoa maksullinen tie on 17 mile Drive, joka kiertää Pebble Beach ja Del Monte Forest:n alueen - alueelle on useampi portti ja pääsymaksulla ($10) saa kartan avukseen.

Takaisin PCH:llä - pysähtymiset on tehty helpoksi - levennyksiä tiessä on tasaisin väliajoin. Pysähtyneet autot ovat hyvä merkki - meille Bixbyn Bridge tuli eteen vähän yllättäen - sillan molemmin puolin oli tilaa pysähtyä.

McWayn putoukset vaativat vähän enemmän tarkkaavaisuutta, mutta polun alku löytyy Julia Pfeiffer Burns State Park:n risteyksen eteläpuolelta. Ilmaiseksi voi vain heittää auton parkkiin tienvarteen ja etsiä polkua tien vierestä. Me emme tätä hoksanneet ja pysäköimme puistoon (ja maksoimme puiston pääsymaksun $10) ja otimme polun alun vähän kauempaa. Tasanteella, josta tuo vesiputouskuva on otettu on joskus ollut talo ja talon perustukset ovat vielä näkyvillä. Maanomistaja on luovuttanut alueen Kalifornian osavaltiolle.
Rannalle meno on kiellettyä ja siitä saa ilmeisesti sakkoja, jos jää kiinni.






Bixby Bridge

Carmel CA

Lonely Cyprus - Pebble Beach




22.1.15

Kalifornia lautasella

Reissumuisteloita on vielä muutama jäljellä - nyt ruokamuistoja.

San Francisco on tunnettu sourdough leivästä - lounas clam chowder keitto tarjottiin leipään koverretussa kulhossa.


Chinatown:ssa söin katkarapuja ja pähkinöitä - ne oli salaatti/kurkkupedillä ja makeaa majoneesia mukana.


Moss Landing nimisessä paikassa oli Lonely Planet:in ja ystäväni Lizin suosittelema kalaravintola Phil's Fish Market. Päältäpäin paikka näytti vähintään epäilyttävältä, mutta lounas oli hyvä ja runsas.

http://www.philsfishmarket.com/

Kala tacot olivat hyviä. Ranskalaiset tulivat yllätyksenä ja jäivät syömättä, kun kalan syömisessäkin oli jo kova työ. Ja tuoretta salaattia reilusti.


Reissun ihanin ravintolakokemus oli Nepenthen Big Sur:ssa. Istuimme tuollaisen pitkän pöydän ääressä ja näkymät olivat upeat. Sain Riikalta vinkin pysähtyä tänne - ja taisi tämä olla molempien mielestä ihan nappipaikka. Pohjoisesta etelään ajaessa tämä tulee aika pian Henry Miller Libraryn jälkeen. Satuimme paikalle juuri ennen aukeamista (11:30) - ja siinä oli ehkä parikymmentä ihmistä jo jonossa. 
http://www.nepenthebigsur.com/

Ja siinä se nyt on - höyrytetty ja jäähdytetty artisokka valkosipuli-majoneesin kera. Olin syönyt purkkiartisokkia ennen ja jopa tuoretta kotona, mutta en ennen missään julkisella paikalla. Tilauksen vastaanottanut tarjoilija lupasi antaa pari vinkkiä, mutta kun ruoka tuli pöytään, tarjoilija hävisi niin nopeasti, että neuvot jäivät saamatta. No ei hätää - tässä pitkässä pöydässä vieressäni istui vanhempi herrasmies Santa Cruz:sta, joka antoi opastusta syömisessä. :) 
Myös paikan nimikko Ambrosia burgeri näytti maistuvan.


Tämä kuva on Nepenthenin ulkopuolelta, jossa kivirappusilla on värikkäitä tyynyjä. Siinä olisi voinut istuskella vaikka pidempään. 

Ja kuinka sitä voisi käydä Kaliforniassa ja jättää hampurilaisen syömättä. Kävimme testaamassa In-n-out hampurilaispaikkaa  - tarjottimella on tavallinen juustohampurilainen ja juustohampurilainen Protein Style eli ilman sämpylää...jaksoin ihmetellä, kuinka salaattikin voi olla niin rapeaa - onkohan Kaliforniassa se matka ravintolaan tai kauppaan lyhyempi, kun lähes kaikki salaatit olivat todella hyviä.


Säästän teidät hernekeittokuvalta - loppuviikosta nimittäin yövyimme Pea Soup Inn:ssä ja söimme pienet kupit hernekeittoa.