Taisi olla eilen, kun tajusin, että ensi viikolla on joulukuu. Tämä kuukausi on mennyt hujauksessa ja parempi laittaa muistiin tapahtumat ennen joulua.
Kuun isoin ja merkittävin asia oli Suomen reissu Isänpäivänä. Kun Finnair aloitti lentonsa uudelleen New Yorkista, aikataulu myös muuttui. Henkilökohtaisesti en ole varma, pidänkö uudesta aikataulusta. Ennen koronaa, Finnair lähti New Yorkista illalla kuuden aikaan - ja Helsinkiin laskeuduttiin aamulla yhdeksän aikaan. Nykyään Finnair lähtee keskiyöllä - ja Helsinkiin tullaan iltapäivällä kolmen aikaan - ainakin itselle iltapäivällä on vähän rankempaa ajella muutama tunti pitkän lennon jälkeen. Lennot JFK-Helsinki ja Helsinki-JFK olivat vielä varsin tyhjiä, vaikka USA vapautti matkustusrajoituksia 8.11.2021 alkaen. Economy luokassa sain koko penkkirivin omaan käyttöön.
Olen varmasti puolueellinen, mutta mielestäni Helsinki-Vantaa lentokenttä on upea - ja tiedä, kuinka upea siitä tulee, kun rakennustyöt joskus valmistuvat. Marraskuussa 2021 ei vielä T2 tuloaula ollut auki, joten sen näkeminen jäi seuraavaan kertaan. Sekin oli mukava, että ei-Schengen alueen lounge oli auki.
Marraskuinen Suomi ei ole niin kaunis kuin kesäkuinen - mutta läheisten näkeminen, saunottelu ja ihan vaan kotona oleilu on aina mukavaa. Nyt ilmat olivat vaihtelevat, pientä pakkasta ja sitten taas plussan puolella - juuri sopiva ilma kävellä tutuissa maisemissa.
![]() |
Kokeilin tarkoituksella epäselvää kuvaa.... |
Kiitos veljelleni ja hänen perheelleen, toiveeni nokipannukahveista toteutui. Voisin tehtailla tarinan, jossa vaelsimme hankalassa maastossa useita tunteja lumipyryssä ja lopuksi nautimme ne kuuluisat nokipannukahvit. Minut tuntien, kahvipaikka oli valittu läheltä tietä, mutta taisin sittenkin olla ainoa, joka kaatui mahalleen maastossa.
![]() |
Nokipannukahvilla |
Sain myös henkilökorttiasiaa eteenpäin. Ulkosuomalaispiireistä olin saanut vinkkiä, että ajantilauksessa poliisilta kannattaa olla joustava ja minulle se tarkoitti, että sain ajan varattua Uudestakaupungista. Sinne nyt tuskin olisi ollut mitään asiaa muuten, mutta sain varattua ajan sinne ensimmäiseksi arkipäväksi. Johtuen muutamasta eri asiasta, korttia oli pakko hakea henkilökohtaisesti. Matkalla Uuteenkaupunkiin pysähdyimme Laitilassa, jossa kävin valokuvassa. Piti ottaa useampaan kertaan, kun minua alkoi naurattamaan ja tämähän on vakava asia, eikä kuvassa sovi hymyillä, näyttää hampaita - ja korviakin koski joku sääntö. Loppujen lopuksi kuvaaja sanoi, että hän ainakin on nyt ihan hiljaa, jos rouvasta saataisiin se kuva. Itse kortin hakeminen sujui helposti ja palvelu oli erinomaista. Korttia en ehtinyt saamaan reissun aikana, mutta ainakin asia eteni. Ja sekin selvisi, että poliisi ei auttaisi uuden ajokortin saamisessa, mutta sen selvittäminen on toisen reissun asia.
USA:n matkustusvaatimukset pitävät edelleen sisällään koronatestauksen ennen koneeseen pääsyä, joten ennen paluulentoa piti saada testi ja negatiivinen tulos. Kesällä käytimme terminaali 2:ssa olevaa Aavan palvelua, joka oli kylläkin nopea, mutta kallis. Nyt olin varannut ajan testiin Finnairin Tietotiellä sijaitsevaan toimipaikkaan, josta tulos luvattiin parin tunnin sisällä. Taas oli vastassa ystävällisiä ihmisiä ja testikin tehtiin reippaaseen tahtiin (kyllä testi on epämukava, mutta kestää vain 5 sekuntia). Testi oli tällä kertaa 65 euroa, kun kesällä testaus kentällä oli 175 euroa.
Kuukauden murheellinen matka oli hautajaiset, joihin lensin heti Suomen reissun jälkeen.
Kiitospäivänä matkustimme Connecticut:in osavaltioon - meidät oli kutsuttu pojan tyttöystävän kotiin Kiitospäivän aterialle. Tämä ehkä jännitti enemmän kuin muut tämän vuoden matkat, mutta niin siitäkin selvittiin. Majoituimme New Haveniin, joka on itselle tuttu työasioista monen vuoden takaa - ja oli kiva kävellä Yalen yliopiston alueella ja ihastella kauniita rakennuksia. Edellisestä kertaa taisi olla jo yli 10 vuotta - https://asplundtravel.blogspot.com/2013/01/keskiviikon-kuva-photo-from-past.html. Kiitospäivän ateria koostui kalkkunasta, perunamuussista, karpalososeesta ja lopuksi vielä piirakoita - meille tarjottiin kahdenlaista omenapiirakkaa ja kurpitsapiirakkaa. Sen verran perheessä oli erilainen traditio, että alkuruokana oli lasagnea - se oli oikein hyvää ja otin sitä lisääkin, tosin sen jälkeen oli vaikea löytää tilaa kalkkunalle.
Lentomatkustamista kertyi marraskuussa tavallista enemmän. USA:n sisäiset lennot ovat olleet aika täynnä, varmasti johtuen siitä, että lentoja on yleisesti vähennetty. Tosin Kiitospäivä ei ole paras vertailukohta - se on perinteellisesti amerikkalaisten suosituin matkustuspäivä vuodessa.
Paikallislehti julkaisi ennen Kiitospäivää artikkelin, jossa kerrotaan, mitä saa olla käsimatkatavaroissa ja mitä pitää laittaa ruumaan.
Käsimatkatavarat: Kalkkuna (pakastettu, paistettu tai ei paistettu), piirakat, vihannekset, hedelmät, karkit, mausteet, laatikkoruoat, kalkkunan täyte
Ruumaan: Viinit, siiderit, karpalohillo, ruskea kastike, hillot, vaahterasiirappi
Alkoholia (yli 70%) ei voi tuoda ollenkaan koneeseen.
Laitan tähän vielä linkin lehteen, jos ette usko. TSA:lta pystyy myös selvittämään etukäteen, mitä muuta koneeseen voi tuoda (linkki)
![]() |
Yalen yliopiston alueelta kaunis portti |
![]() |
Harvinaisten kirjojen rakennus - Yale |
![]() |
Saarisen suunnittelema Ezra Stiles college (Yale) |