29.4.17

Liivit putoo puusta




20 vuotta Suomen ulkopuolella vaikuttaa omaan Suomen kielen taitoon ja lähinnä sen ruostumiseen. Me sentään olemme molemmat suomalaisia, joten kotona on aina puhuttu suomea. Muutama viikko sitten tein leikkimielisen (?) testin netissä omasta kielitaidostani. Testin mukaan olen 10-vuotiaan tasolla. Tuloksesta sisuuntuneena tein testin uudestaan ja vaihdoin äidinkieleksi englannin. Sama tulos. Olen lapsen tasolla molemmilla kielillä - ja joskus luulin jopa osaavani ruotsia ja ranskaa, espanjaakin tuli opiskeltua. Niissä taidan olla taaperon tasolla.

Luen suomalaisia lehtiä säännöllisesti - ainakin Helsingin Sanomia melkein joka päivä. Naistenlehtiä suomeksi aina kuin on mahdollisuus. Yritän lukea kaunokirjallisuutta (hui mikä sana) muutaman kirjan vuodessa. Siis suomeksi. Mutta testin mukaan en osaa. Sain myötämielisiä kommentteja, jopa testin luotettavuutta epäiltiin. Mutta, kun jotkut toiset pärjäsivät paremmin, en voi kieltää, etteikö asia hieman minua kismittänyt.

Testin jälkeen olin muutaman päivän vähän varovainen puheissani. Miten ne asiakkaat minua ymmärtävät ? Toisaalta ei se asiakkaidenkaan englanti aina ole niin sujuvaa. Yleensä olen sivuuttanut oman 'kielipuolisuuteni' huumorilla. Kerron, että amerikkalainen työtoveri on mukana kokouksessa, ja kääntää tarvittaessa, jos minusta ei saa selvää.

Vanha kielikukkanen 'Saako täällä kiljua' jaksaa minua huvittaa. Kielet ja murteet ovat rikkautta ja vaikka ulkosuomalainen miten räpiköi vastaan, myös suomen kieli muuttuu koko ajan. Opettajani yläasteella oli naimisissa amerikkalaisen miehen kanssa ja saimme  hyviä esimerkkejä heidän lastensa suomenkielen taidosta. Syksyllä liivit putoavat puusta.

19.4.17

Munasalaattivoileipä



Lempiruokani ovat edelleen suurimmalta osalta suomalaisia. Tämä 'eggsalad - sandwich' eli munasalaattivoileipä on kuitenkin yksi amerikkalaisista lemppareistani. Tapasin viime kuussa Floridan reissulla Connecticut:sta kotoisin olevan pariskunnan, ja pääsin ylistämään yhtä maan parasta munasalaattivoileipää, jota tarjotaan Rein's deli nimisessä paikassa Vernon Connecticut:ssa. Deli on lähellä valtatie 84:tä (exit 65)  ja vaikka paikka tuntuu olevan aina kiireinen, yleensä palvelu on nopeaa. Tämä pariskunta asui juuri Vernonissa ja olivat yllättyneitä, että voileipä oli tehnyt minuun niin suuren vaikutuksen.

Yritin päästä lähelle alkuperäistä makua tällä reseptillä:

Kuusi kovaksikeitettyä kananmunaa
Pieni salottisipuli
Persiljaa
Tuoretta rakuunaa
Ruohosipulia
Suolaa
1/2 dl majoneesia
Mustaa pippuria
Valkoviinietikkaa

Silputtu salottisipuli sekoitetaan pariin lusikalliseen valkoviinietikkaa ja laitetaan sivuun odottamaan.
Keitetyt muna kuoritaan (tietysti!) ja silputaan, lisätään rakuunaa, ruohosipulia, majoneesi ja lopuksi ne odottamassa olleet salottisipulit.

Sen verran tätä amerikkalaista herkkua muutan, että syön oman leipäni ilman kantta. Amerikassa voileivissä on yleensä leipä pohjana ja toinen kantena. Ja jos oikein haluaa herkutella, laitan vielä tomaattiviipaleen salaatin päälle.

Jos kanamunat eivät kiinnosta, suosittelen myös heidän makarooni-juusto annosta.

Rein's Deli