Kävimme uudenvuoden aattona katsomassa kiinalaisia lyhtyjä - aika kulkee nopasti - olimme käyneet siellä edellisen kerran 2015 - vaikka ajattelin, että vain muutama vuosi oli jäänyt välistä.
Yleensä uutena vuotena sitä joko katsotaan taaksepäin tai sitten suunnitellaan tulevaa - koska taaksepäin katsottiin jo vuosikatsauksessa - mietitään tilannetta sitten eteenpäin:
Vuonna 2025 tulee 40 vuotta siitä kun valmistuin kemian prosessi-insinööriksi - myös sama 40 tulee täyteen loppuvuodesta samalla työnantajalla. Peiliin katsoessa näkyvät rypyt ja harmaat - mutta toisaalta sitä ajattelee, että vastahan tässä aloitettiin. Nuoret työkaverit ja asiakkaat pitävät huolen, että asia ei unohdu. Ja on aina vähemmän työkavereita, joille voi kertoa jostain, joka tapahtui vuosia sitten. Ja kaiken tämän myötä on pakko ajatella, että jossain vaiheessa työnteko loppuu - ja se tietysti on USA:ssa erilainen prosessi kuin Suomessa. Minulla on yksi työkaveri, joka on täyttänyt 72 vuotta eikä hän näytä hidastamisen merkkejä. Minun oli pakko kysyä häneltä, eikö olisi jotain muuta, jota hän haluaisi tehdä - mutta ei - hän tosiaan rakastaa työtään. Ehkä ihmettelin, mitä hänen vaimonsa on asiasta mieltä. No minä en aio olla töissä niin kauan, oma työni on erilaista, aktiivista ja joskus matkustamista ja pitkää päivää. Ja en usko, että jaksaisin sitä 70 kymppisenä. Koska USA:ssa sitten jäädään eläkkeelle - no se riippuu monesta asiasta. Yksi asioista on terveysvakuutus, joka monilla tulee työpaikan yhteydessä - terveysvakuutusta maksetaan joka kuukausi palkasta. Vakuutus, joka tulee työpaikan yhteydessä on edullisempi, kuin vakuutus, jonka itse ostaisi vapailta markkinoilta. Medicare, joka on USA:n terveysvakuutusohjelma, mutta se on tarjolla yleensä vain 65+ ikäisille - ja sitä voi hakea aikaisintaan kolme kuukautta ennen syntymäpäivää.
Pidän sitä hieman outona, että kaksi työkaveriani ovat jo ilmoittaneet kiinnostuksensa omaan työhöni.
Mutta tottahan se on, että minulla on viimeiset 3-5 vuotta menossa.
Valokuvausta mietin taas uudelleen ja mitä siitä oikein haluan. Mieli tekisi osallistua viikonloppukursseille, jos sopiva tulisi vastaan. Filmikuvaustakin olisi kiva kokeilla. Ja kuvia pitaisi enemmän tulostaa - ne ei siellä kovalevyllä paljon ilahduta. Ja toivon mukaan Harri ehtii opettamaan minulle myös dronen käyttöä.
Matkustaminen olisi kivaa, mutta sitä rajoittaa vapaiden saaminen tai sitten se uskaltaminen vapaiden pitämiseen. USA:ssa ei tietääkseni ole mitään yleistä lomalakia, vaan asiat ovat yrityskohtaisia. Omalla kohdallani on se erikoisuus, että meillä ei lomaa enää kerry lisää 20 palvelusvuoden jälkeen. Oma lomalukuni on 39 päivää vuodessa, mutta siinä on mukana 9 yrityksen määräämää lomapäivää ja sairauspoissaolott. Nämä 9 paivää ovat Martin Luther Kingin päivä tammikuussa, Memorial Day toukokuussa, Itsenäisyyspäivä heinäkuussa, Labor day syyskuussa, Memorial Day ja sen jälkeinen päivä marraskuussa, jouluna 2 päivää ja uuden vuoden päivä. Näiden jälkeen on 30 päivää jaljellä vuodessa lomaan ja sairastamiseen.
Monet tuttuni eivät pidä läheskään kaikkia lomapäiviään. Itsellä vuosi 2024 oli siitä poikkeuksellinen että taisin käyttää kaikki lomapäivät. Meillä lomapäiviä ei voi siirtää seuraavalle vuodelle. Ei ehka niin terveellinen vaihtoehto, mutta pidennetty viikonloppu on sellainen amerikkalainen tapa viettää lomaa. Ja on varmasti ihmisiä, jotka voivat ottaa pitempiä lomia ja enemmän joustoa, mutta ainakin myynnissä töistä poisoleminen voi olla hankalaa.
Omat matkustusunelmat vähän vaihtuvat vuosittain. Viime vuonna haaveilin Uudesta Seelannista ja Australiasta - no en päässyt kumpaakaan. Mutta kävin Norjassa Lofooteilla ja Turks & Caicos saarella. Nyt haaveilen Japanista ja Norjalle kuuluvasta Svalbarden saaresta. Sveitsistäkin olen haaveillut. Uskon vakaasti siihen, että haaveilu kannattaa - tiedä vaikka ne joskus toteutuisivatkin. USA:ssa Alaska on ollut mietinnässä jo kauan.
Telttailu toivottavasti säilyy yhteisenä harrastuksena myös tänä vuonna. Oli kiva löytää telttailu uudelleen - ja tuleehan siinä aamulla vähän jumpattua, että saan selän toimimaan teltassa nukkumisen jälkeen.
Golf on jäänyt hieman taka alalle. Se on laji, jossa harjoittelemattomuus kostautuu äkkiä ja jos pelistä ei nauti, se on aika kurjaa. Mutta oikeaan aikaan, se on kiva tapa viettää 4-5 tuntia ulkona.
Monella tavoin vuosi 2024 oli itselle ja läheisimmille vaikea (vaikka oli niitä valonpilkkujakin) ja siitäkin syystä toivon vielä parempaa 2025.
Vau miten upeita lyhtyjä! Ja kiva kun kirjoittelit yhdysvaltojen lomailusysteemistä. Oli mielenkiintoista lukea. Vähän karua, että jos lomia ei pidä vuoden aikana, niin se oli sitten siinä, eikä niitä voi jättää "varastoon".
ReplyDeleteToivottavasti mahdollisimman moni toiveesi toteutuu alkaneena vuonna! <3
Taidan itse tykätä kaikista valoista - ja omassa työhuoneessa on jouluvalot aina :) - joten Chinese Lantern Festival oli juuri sopiva määrä valoa pimenevässä illassa. Tavallaan uskon sellaiseen haaveiluun - vaikka kaikki ei toteutuisikaan. Olin joskus tehnyt alkeellisen aarrekartan - ja ehkä jopa sen kokonaan unohtanut - mutta sitten "löytänyt" rakennuksen Venetsiassa, ja rakennus oli sama, jonka olin liimannut muistikirjaan vuosia aiemmim (huom. tämä ei ollut mikään nähtävyys). Tiedän, että aarrekarttoja voi tehdä digitaalisestikin, mutta ehkä kaivan esille kasan lehtiä, sakset ja liimaa !
Delete