25.11.17

Kiitospäivän lopputunnelmia




Kiitospäivä viikonloppu on kohta loppumassa. Täällä nämä 4 päivän viikonloput ovat harvassa ja emme olleet juuri suunnitelleet mitään erikoista tekemistä, tosin meillä ei molemmilla ollut yhtä paljon vapaata. Kiitospäivää mainostetaan suurimpana amerikkalaisena juhlana, tosin itse tunnen itseni aika kiittämättömäksi, kun en tänä vuonna oikein välittänyt koko asiasta. Olisin halunnut skipata koko kalkkunan paistamisenkin.

Oikean kiitospäivän viettoon kuuluu monen tunnin matkustaminen, kiitospäivän illallinen perheen kanssa, liian paljon syömistä, jalkapallon katsomista, kurpitsapiirakkaa. Jotenkin meidän perheen erilaisuus tuntui vielä enemmän tänä vuonna. 

Kiitospäivän jälkeinen perjantai on varattu shoppailulle. Olen onnistunut välttelemään Black Friday ostoshysteriaa aiemmin, mutta tänä vuonna tein muutaman maltillisen ostoksen. En kuitenkaan yöpynyt kaupan pihalla ollakseni ensimmäinen jonossa - tämä on ilmeisesti vaatimus, jos haluaa uuden ison telkkarin. Jos perjantain shoppailu ei ole tarpeeksi, ensi maanantaina on Cyber Monday, jolloin innokkaimmat jatkavat ostosten tekoa netissä.

Perjantain ostosten tekoon kuului myös joulukuusi. Kyllä - ostimme joulukuusen 24.11. Paikallisissa uutisissa varoitettiin mahdollisesta joulukuusien loppumisesta. Tänä vuonna myytävät joulukuuset oli istutettu 2008 - se taas oli lamavuosi, ja kuusia istutettiin vähemmän.


Viime vuonna olimme niin myöhään liikkeellä, että osa myyntipaikoista oli jo suljettu. Tosin hinnasta neuvotteleminen oli helppoa, tihkusateessa joulukuusikauppias oli melkein valmis maksamaan meille, että pääsi eroon kuusesta. Tänä vuonna oli 16C lämmintä, aurinkoa - ja saimme maksaa 62 dollaria kuusesta.

Kävimme myös tutkimassa alueen jouluvaloja. Sama TV kanava, joka varoitti joulukuusien loppuvan kesken, jakoi myös karttaa, josta näkee alueen parhaimmat jouluvalot ( siis marraskuun lopussa). Osa  valaistuksista oli varsin hienoja - heillä täytyy myös olla varsin ymmärtävät naapurit.



12.11.17

Auldbrass



Teimme lauantaina päiväretken Etelä-Karoliinaan - Auldbrass nimiseen plantaasiin. Minussa asuva pikkuarkkitehti oli nähnyt elokuussa ilmoituksen lipuista Auldbrassiin marraskuussa ja tällä kertaa onnistuin varaamaan vierailuliput.

Auldbrass on Frank Lloyd Wright:n suunnittelema ja arkkitehdin suunnittelema ainoa plantaasi. Olen aiemmin kertonut vierailusta saman arkkitehdin Popey Leighin taloon lähellä Washington DC:tä.

Auldbrass on nykyisin Hollywood tuottaja Joel Silverin omistuksessa ja avoinna yleisölle vain muutamana päivänä joka toinen vuosi.

Valitettavasti sisäkuvien ottaminen on kielletty. Osa sisustuksesta on alkuperäistä, mutta myös uuden omistajan jälki näkyy, muun muuassa muutama Oscar oli näytteillä ja muita elokuva tehosteita.
Joel Silver on tuottanut elokuvat kuten Matrix ja Lethal Weapon. Herra Silver on kuitenkin suuri arkkitehdin ihailija ja on kunnostanut rakennuksia ja tehnyt muutoksia, jotka ovat alkuperäisen suunnitelman mukaisia. Ennen kuin Joel Silver osti plantaasin, se oli jo pahasti rappiolla - alkuperäiset rakennukset ovat 1940 luvulta.



Mikä sitten on ominaista Frank Lloyd Wright:n tyylille Auldbrass:ssa
  • Rakennukset sulautuvat ympäristöönsä mahdollisimman hyvin
  • Rakennukset ovat melkein kaikki kahdeksankulmaisia
  • Sisätiloissa on tuoleja, pöytiä, hyllyjä - jotka kaikki ovat arkkitehdin suunnittelemia 
  • Suurin osa pöydistä on kahdensankulmaisia ja niitä voi yhdistellä
  • Isot ikkunaseinät ovat oikeastaan liukuovia
  • Frank Lloyd Wright oli suunnitellut kulkuväylät punaisesta graniitista, ne ovat nykyisin korvattu murskatulla tiilellä.

Frank Lloyd Wright kuoli 1959 ja plantaasin rakentaminen jatkui tämän jälkeen hänen vaimonsa ohjauksella.
Frank Lloyd Wrightin lapsenlapsi Eric Lloyd Wright on ollut mukana nykyisin omistajan apuna suunnnitelemassa korjaustöitä ja muutoksia.
Näimme myös Eric Lloyd Wrightin lauantaina, hän oli tullut paikalle Kaliforniasta.










Kun googlasin Eric Lloyd Wright:a, selvisi, että hän on myös suunnitellut talon Suomeen. 
Artikkeli Apulanta yhtyeen Sipe Santapukin  talosta löytyy täältä.




3.11.17

Brooklyn NY 10 kuvaa ja 23138 askelta




Viikonlopun visiitti Brooklyniin meni hyvin ja varsinkin lauantai oli täyteen ohjelmoitu. Tuo 23138 askelta vastaa melkein 17 km, ja tällaisille huonokuntoisille keski-ikäisille, siinä oli jo tekemistä. Tuosta iästä vielä sen verran, että useampaan kertaan ihmettelin, missä keski-ikäiset ja vanhemmat ihmiset ovat. Brooklyn tuntuu vilisevän kaksi- ja kolmekymppisiä ja pieniä lapsia. 

Lauantaina aloitimme brunssilla - päätimme olla reippaita ja kävelimme sinne hotellilta.  Brunssipaikan edessä oli jono jo ennen klo 10 - onneksi olimme jonon alkupäässä. Meidän oli tietysti pitänyt saada aamukahvia jo hotellissa muutamaan tuntia aiemmin, joten meille tämä oli oikea lounas. Oma valintani oli munakokkelia ja savustettua lohta - erittäin hyvää, annos näytti pieneltä, mutta sain sen hädin tuskin syötyä. Ehkä hotellin kahvilla ja vesirinkelillä oli asiaan osuutta.

Buttermilk Channel

Vatsat täynnä lähdimme tutustumaan Brooklynin Botanical Garden:iin. Kävelimme puistossa ja nautimme kauniista ja lämpimästä päivästä. Olin varustautunut ohuella takilla, mutta se pysyi koko päivän kassissa. 


Puutarha vierailun jälkeen oli pakko saada kahvia. Olin yllättynyt, kuinka monta Ruotsiin viittavaa kahvipaikkaa näimme, sekin paikka, missä pysähdyimme oli 'kaffe' sellainen. 

Seuraava pysähdys oli Williamsburgissa oleva Smorgasburg eli ulkona järjestettävät ruoka markkinat. Tämä oli viimeinen viikonloppu tänä vuonna tälle tapahtumalle. Maistelimme dumplingsja js joimme tuoremehua.


Matkan varrelle osui myös Brooklyn Brewery, valitettavasti emme päässeet kierrokselle, mutta pysähdyimme olut maistiaisille.

Seuraava pysäkki oli MOFAD eli ruoka-ja juomamuseo. Tällä kertaa heidän näyttelynsä aiheena oli kiinalainen ruoka. Pääsylippuun sisältyi näyttely ja maistiaiset. Valitettavasti fortune cookie kone oli rikki, mutta sain silti kirjoittaa oman fortune cookie viestin. Yritin kääntää - routa porsaan kotiin ajaa -


MOFAD:n jälkeen hyppäsimme junaan - tai no hyppäsimme -  minulla on selvästi harjoittelemista vielä junan käytössä. Viimeinen kohteemme oli VR laboratorio Manhattanin puolella. Täällä perheen miesväki pääsi tutustumaan VR pelijuttuihin. 

Ilta päättyi takaisin Brooklynin puolelle. 

Seuraavana paivana jonkinmoinen syysmyrsky tuli New Yorkiin. Lentomme peruuntuivat ja ajoimme loppujen lopuksi kotiin 8 tuntia. Silti oli ihan hyva reissu.