Vapunaattona

Olin tänään taas tapaamassa lääkäriäni. Tarkoitus oli tarkastaa, josko elämäntapamuutokset olisivat auttaneet kolesterolin hallinnassa. Ilahduttavaa oli se, että arvot olivat parantuneet kolmessa kuukaudessa, mutta ei kuitenkaan tarpeeksi. Ilmeisesti kuntosalilla käynti, kävely ja ajoittainen ruokavalion noudattaminen auttavat.

Se taitaa olla suomalaisuutta minussa, mutta odotin lääkärin tekevän sen päätöksen minulle. Sen sijaan lääkäri kysyi minulta, mitä haluaisin tehtäväksi ? Hello - lääkärihän on käynyt sen koulun ja nyt hän kysyi minulta - so what would you like  to do ?  Kysymys oli siis siitä aloitetaanko lääkitys kolesterolin hoitamiseen vai ei.

Tässä vaiheessa lääkäri muisti, että tietokoneessa on ohjelma, jolla näitä riskitekijöitä voisi tutkia ja se ehkä helpottaisi päätöksenteossa. Tykkään tästä lääkäristä kovasti, mutta tietokone ja sen käyttö tuntuvat  olevan vähän vaikeaa. Onnistuin löytämään sen saman ohjelman puhelimestani ja loppujen lopuksi päädyimme laittamaan arvoni potilaan puhelimeen ja sieltä se vastaus sitten tuli - syötettyjen tietojen mukaan - ikä, sukupuoli, rotu (?) ja ne labrassa selvitetyt arvot - minä en kuulunut siihen ryhmään, jolle statiinilääkitystä suositellaan tai joka tästä lääkityksestä hyötyisi.

Loppuaika juttelimme mahdollisista luontaistuotteista, joita voisin kokeilla. Tämäkin tuntui vähän oudolta. Minulla ei sinällään ole mitään vastaan luontaistuotteita, mutta niitä ei nyt kuitenkaan testata samalla tavoin kuin  'oikeita lääkkeitä '.

Illalla kävin kuntosalilla ja treenattiin käsiä.  Meillä on jääkaapissa simaa tulossa - rusinat ei ole nousseet pinnalle vielä, mutta täytyy sitä huomenna maistaa.  Sellainen vapunaatto meillä.

Brooklyn NY 10 kuvaa

Brooklynissä ei voi olla törmäämättä katutaiteeseen - toiset parempia, ja toiset ehkä ei. Useampi taho järjestää kiertokävelyjä tai sitten voi tehdä niin kuin me ja kävellä päämäärättömästi ja törmätä taiteeseen vahingossa.

New Yorkia käsiteltävissä blogeissa Brooklynin silta taitaa olla samanlainen asia kuin IKEAn  blogimatto sisustusblogeissa. Veikkaisin, että silta löytyy useammasta matkablogista, jos täällä on käyty. Sunnuntaina silta oli tupaten täynnä ihmisiä molempiin suuntiin - kannattaa varoa myös  polkupyöriä. Epäilen, että kuvat autiosta sillasta otetaan hyvin aikaisin aamulla.... :)

Brooklynin ensimmäiset asukkaat tulivat Hollannista ja alkuperäinen nimi Breukelen löytyy vielä jostain kilvistä.

Nämä kaksi yksityiskohtaa ovat Brooklyn Heights alueelta, jossa on enemmän niitä tyypillisiä 'brownstone' taloja.

Hot - hot - hot ja Brooklynin ruokasuositukset

Vuosi sitten kirjoitin tulisesta kukko kastikkeesta shiracha - jälkijunassa kuten aina, mutta college-ikäinen lapsi sai äidin vihdoin  maistamaan tätä vahvaa chilikastiketta. Nyt vuosi myöhemmin kohu on jo vähän laimentunut, mutta ehkä siksi että nyt shirachaa taitaa löytyä jo vähän joka kodista.
New Yorkin reissulla tuli eteen uusi ruokahypetys - nähtäväksi jää, onko tämä lyhytaikainen villitys vai pysyvämpi 'kondimentti' ?  Eli siis hunajaa, johon on lisätty chilipippuria.

Ensimmäisen kerran sitä tarjottiin meille Ovenly:ssä, jossa sitä oli tarjolla scones:ien kanssa. Mielestäni vähän outo yhdistelmä, mutta välillä tuntuu, mitä oudompi, sitä enemmän puhutaan.
Olen aiemmin kirjoittanut Ovenly:stä täällä - pääsin siis vihdoin piipahtamaan tässä leipomossa.

Seuraavana päivänä söimme pizzaa Roberta ravintolassa ja pizzan oheen sai tätä tulista hunajakastikketta. Itselle sopi ihan hyvin, että sitä sai itse lisätä oman sietokykynsä mukaan.

Omat kokemukset ja suositukset Brooklynissa:

Ovenly
www.oven.ly
31 Greenpoint Ave, Brooklyn NY 11222
Kahvia ja kahvileipää -bonuksena se, että voi kävellä 5 minuuttia rantaan ja nauttia kahvit rannalla ja ihmetellä Manhattanin siluettia.


Northeast Kingdom
www.north-eastkingdom.com
18 Wyckoff Ave, Brooklyn NY 11237
Söimme täällä lounasta. Täällä syödään luomua. Lounas oli hyvä ja riittävän kokoinen - ja myös kohtuuhintainen. Vessa oli varsin tyylikäs - joo, tämä on oma omituisuuteni, mutta tykkään arvostella myös vessoja. Peili oli sellainen, joka saa aina näyttämään paremmalta kuin on luonnossa. Huom. Olimme täällä lounaalla ja join kahvia ja vettä....:)


Roberta's
www.robertaspizza.com
261 Moore Street, Brooklyn NY 11206
Tämä oli lauantai-illan ruokapaikka. Suosittu paikka. Hyvät pizzat. Clintonitkin ovat syöneet täällä pizzaa.


Sweet Science
www.sweetsciencebklyn.com
135 Graham Avenue, Brooklyn NY 11206
Sunnuntai-illan ruokapaikka, rento pubi, söin terveellisen artisokkasalaatin ja palkitsin
itseni 'Sweet potato' ranskalaisilla, jotta ei olisi mennyt liian terveelliseksi.
Pojat söivät hampurilaiset. Nekin näyttivät maistuvan hyvin.

Meillä oli onneksi oma opas kaupungissa, muutoin olisimme tuskin löytäneet näitä paikkoja. Lapsi sanoi, ettei hän ollut näissä ennen käynyt, mutta tuntien oman kriittisen äitinsä, hyvät paikat oli löytänyt.

Eka kerta - Airbnb

Vietimme viime viikonlopun New Yorkissa, tarkemmin vielä Brooklynissä. Ja vielä Williamsburgissa - ehkä salaisesti toivoen, että meihinkin tarttuisi vähän sitä 'hip, cool' asennetta.
No taidamme olla ne samat vanhat omat itsemme vielä reissunkin jälkeen, mutta taas uusia kokemuksia rikkaampana.

Asuinpaikka löytyi tällä kertaa Airbnb:n kautta ja ainakin minä olen aika myyty tälle konseptille. Airbnb aloitti toimintansa 2008 ja on siis netissä toimiva yritys, jossa rekisteröityneet yksityiset ihmiset voivat vuokrata asuntoaan oman aikataulunsa mukaisesti.Vuokrasimme yhden makuuhuoneen asunnon terassilla Williamsburgista ja vuokra oli koko asunnosta. Airbnb:n kautta pystyy vuokraamaan ihan vain oman huoneen, mutta ajattelin, että meille olisi kivempi saada koko asunto itsellemme. Laitoin pyynnön kahdesta asunnosta ennen kuin kolmas vasta tärppäsi - ensimmäinen oli myös yksiö ja siihen olisi kuulunut omistajan kissan ruokkiminen. Olisin halunnut olla kissan omistaja 72 tuntia !
Netistä nähnyt kuvat olivat meidän kohdalla ihan asuntoa vastaavat - keittiö, olohuone ja erillinen makuuhuone. Sen sijaan terassilta paljastuva näköala Manhattanille oli kiva yllätys.  Olimme neljäkerroksisen pienkerrostalon ylimmässä kerroksessa ja johtuen huonekorkeudesta, neljän kerroksen rappusten kapuaminen oli lähes sama kuin kuuden tavallisen kerroksen kiipeäminen. Tästä oli jo meitä varoitettu ja meille se oli vain hyvää liikuntaa.
Asunnon vakituiset asukkaat pitivät yhteyttä ennen vierailua tekstiviesteillä ja sähköpostilla - ja vielä samana päivänä varmistivat, että pääsimme sisään ja kaikki oli hyvin.

Airbnb on tällä hetkellä USA:ssa vähän käymistilassa ja jossain alueilla - niinkuin Raleigh NC - Airbnb:tä ollaan kieltämässä laittomana yrityksenä. Toiminnan vastustajat ovat yleensä joko naapurit tai alueella toimivat hotellit.

Me siis tykkäsimme väliaikaisesta Brooklyn kodistamme, ja ehkä kokeilemme Airbnb:tä vielä toistekin !

Kaksikymmentä vuotta - osa 1

Selvästi vasta muuttaneita - autot mahtuvat talliin. Tuo pieni napero on nyt jo collegesta valmistunut nuori mies.

Tässä kuussa tulee kuluneeksi kaksikymmentä vuotta muutosta USA:han. Komennuksen kesto oli alunperin määrä olla jotain 6 kk ja 2 vuoden välillä - ja siitä se on sitten muotoutunut hyvin amerikkalaiseksi - työsuhde on voimassa toistaiseksi. Yritin löytää vanhaa passia, josta olisi selvinnyt se päivämäärä, mutta löysin joko liian vanhan passin tai sitten uudempia. Mutta joka tapauksessa se oli huhtikuussa 1995 ja lähellä pääsiäistä. Matkustimme komeasti bisnesluokassa ja muistan, että Finnair tarjosi suklaamunan jälkiruoaksi. En ole sen koommin muuten ollut bisnesluokassa Atlantin yli mennessä. Muuttopäivä oli ennen huhtikuun 18. päivää. Sen muistan, koska jotain kautta kuulimme Oklaholmassa tapahtuneesta rakennuksen räjähtämisestä ja meillä ei ollut TV:tä vielä vuokra-asunnossa, ja koko onnettomuus tuntui hyvin epätodelliselta.

Töissä käytettiin tietokonetta ja minulla oli myös läppäri mukana Suomesta, mutta nettiä ei ollut kuten nyt. Jotenkin sitä selvittiin vaikka ei voinutkaan googlata asioita. Tutustuimme yhteen suomalaiseen pariskuntaan samalla seudulla ja siitä ne asiat lähtivät rullaamaan. Monta kertaa sitä manattiin, kun mikään ei sujunut. Ostimme telkkarin, mutta ei tullut mieleenkään, että olisi pitänyt olla kaapelisopimus, jotta mitään sieltä näkyisi. Autokaupassa ostamamme auto jäi kaupan pihalle, kun emme tienneet, että ilman vakuutusta ei pääse pihalta pois. Pankissa jaksoivat kärsivällisesti neuvoa, miten se shekki oikein täytetään. Vuokraemäntä koulutti meitä muutaman hetken jätemyllyn käytön kanssa ja varoitti pistämästä maissin tähkiä sinne. Opimme käymään yard sale:ssa lauantaiaamuisin ja löydettiin monta hyvää tarpeellista tavaraa. Muistan, että meille tuli joku rouva käymään Welcome Wagon - ja toi mukanaan kassillisen esitteitä ja kuponkeja pikkukaupungista - ja seuraavaksi meillä istui Mary Kay konsulentti meikkinäytteiden kanssa. Huhtikuun lopussa lämpötilat kipusivat 30 C ja työkavereilla oli hauskaa, kun kysyin - tuleeko vielä paljon lämpimämpää ?

Meidän pieni muuttokuorma tuli kuukauden perässä. Iso rekka ja meillä oli muutama laatikko. Jos tarkkaan katsot, niin rekan takapyörän vieressä on isän tekemä keinutuoli - ainoa huonekalu, jonka toimme Suomesta.

Monticello

Charlottesville (Virginia) on yliopistokaupunki, jossa riittää katseltavaa useammaksi päiväksi. Blue Ridge Parkway ja Shenandoah kansallispuisto ovat lyhyen ajomatkan päässä ja yliopiston alueella (UVA) on paljon historiallisia rakennuksia. Ehkä tunnetuin kohde on kuitenkin USA:n kolmannen presidentin Thomas Jeffersonin plantaasi Monticello. Jos Monticellon päärakennus näyttää tutulta, se on kuvattuna 5 centin (dime) kolikkoon. Thomas Jefferson halusi itsensä muistettavan kolmesta asiasta - Amerikan Itsenäisyysjulistuksesta, uskonnon vapauslaista ja Virginian Yliopiston perustamisesta.

Pelkästään Monticello vierailuun voi varata kokonaisen päivän, alueelta löytyy paljon tekemistä ja laitoin itselle myös muistiin tutkia alueen kävelyreittejä tarkemmin paremmalla ajalla.

Jos on kiinnostunut Unescon maailmanperintökohteista - niin Monticello kuin Charlottesvillessa sijaitseva yliopisto ovat listalla. 

Monticello

Kyllä Kiitos - Amy Poehler

 

Tämän piti olla maaliskuun äänikirja, mutta työnteko tuli väliin. Kirja tuli kuunneltua viime kuussa, mutta aika ei riittänyt enää yhteenvedon tekemiseen. Jos tykkää Tina Feyn Bossypants kirjasta, niin luultavasti pitää myös tästä kirjasta. Amy on näyttelijä, tunnettu Saturday Night Live:sta ja Parks & Recreation ohjelmista.

Tämän äänikirjan helmi on se, että se on suurimmalta osalta Amyn itsensä lukema, hänellä on myös vierailijoita lukemassa kappaleita, mukaanlukien Amyn vanhemmat.

 Amy on hauska. Amy puhuu asioista suoraan. Amy antaa neuvoja, joista osa tietysti on puuta heinää. Amy puhuu siitä, miltä tuntuu, kun on ehdolla palkinnon saajaksi ja palkinto menee ohi monta kertaa. Amy puhuu vähän tuhmiakin. Mutta kirja ei ole pelkkää komediaa - ja kirjassa käsitellään myös arempia juttuja - kuten kertaa, jolloin SNL:n sketsi loukkasi nuorta naista. Suurelle yleisölle Amy on tuttu myös Hillary Clinton hahmon esittämisestä. Kirjassa luetaan myös Hillaryn kirje Amyn lapselle ja Hillary päättää kirjeen " sinun äitisi kaksoishahmo".

Amy on kirjoittanut elämänkertansa vain 43 vuotiaana. Kirjassa puhutaan Amyn lapsuudesta Massachusetts:ssa, opiskelusta Boston College:ssa ja hänen näyttelijän urastaan - kirjassa on mukana myös lapset ja traumaattinen kuvaus siitä, kuinka Amyn lääkäri menehtyy sydänkohtaukseen päivää ennen vauvan askettua aikaa. Tosin kuvaus siitä, kuinka sama lääkäri oli aikoinaan avustanut Sophia Lorenin vauvojen synnytyksessä lisää vähän glamööriä kertomukseen...

Olen vielä ymmälläni, miksi juuri pidin tästä kirjasta. Minun pitäisi tykätä Sheryl Sandbergin kirjasta Lean In ja myös Arianne Huffingtonin Thrive kirjasta, mutta kun en oikeastaan tykännyt kummastakaan. Sheryl ja Arianne ovat menestyviä bisnesnaisia ja heillä on suuri seuraajajoukko.

Sen sijaan olen löytänyt uuden kohteen, näistä komedienneista Tina Fey, Amy Poehler ja Mindy Kaling. Onko se niin, että tällainen vakava insinööri kaipaa huumoria eikä mitään  vakavampaa feministi opastusta ?

Lainaukset Amy Poehlerin

Yes, please sounds powerful and concise. It is a response and request. It is not about being a good girl, it is about being a real woman. It is also a title I can tell my kids. I like when they say ' Yes Please'  because most people are rude and nice manners are the secret keys to the universe

The only thing we can depend on life is that everything changes. The seasons, our partners, what we want and need. We hold hands with our high school friends and swear to never lose touch, and then we do....change is the only constant. Your ability to navigate and tolerate change and it's painful uncomfortableness directly correlates to your happiness and general well-being.

Good for her ! Not for me. That is the motto women should constantly repeat over and over again.

10,000 askelta

Amerikkalaisessa kirjakaupassa on yleensä pitkä hyllyllinen kaikenlaisia self help kirjoja - niin fyysisen kunnon parantamiseen kuin vaikka itsetunnon kohottamiseen. Harley Pasternakin uusin kirja tuli mukanani kotiin ja sitä on selailtu viimeisen parin viikon aikana puoli vakavissaan. Ja voin kai sanoa, että lääkärinkin mukaan jotain voisi tehdä oman kunnon parantamiseksi.

HP nostaa yhden asian kirjassa esille, josta olen aivan samaa mieltä - täällä ei liikuta tarpeeksi.
Liikkuminen on irrallaan muusta elämästä ja salille mennään liikkumaan ja muuten ollaan vähällä liikkumisella. Amerikka on tietysti iso maa ja huomasin tammikuun reissulla, että kalifornialaiset olivat selvästi enemmän kuntoilun ja terveellisemmän ruokailun kannalla kuin vaikka nämä Karoliinan ihmiset. Poikkeuksia löytyy varmasti myös muualta, mutta varsinaista hyötyliikuntaa ei juuri harrasteta.
Ryhdyin itsekin seuraamaan omaa liikkumista ja varsinkin päivinä, jolloin olin auton ratissa monta tuntia, oma liikkuminen oli lähes nolla. Yritänkin komentaa itseäni liikkumaan enemmän silloin kun siihen on mahdollisuus, pysäköimään kauemmas ja käyttämään rappuja. Joku voi tietty sanoa, että voihan sitä mennä kävelylle, vaikka onkin ajanut autoa 10 tuntia - no voi tietysti, mutta ei vaan onnistu minulta. Varsinkin kun ajon jälkeen saa selvittää sähköposteja muutaman tunnin.

Liikkuminen alkoi jo ennen vuoden vaihetta, kerran viikossa tapaan vääpeli Rudin, joka ohjaa minua 30 minuuttia kerrallaan. Olin jo aikeissa lopettaa kahden kuukauden jälkeen, kun tuntui, etten jaksa enkä kehity. Onneksi en lopettanut, koska kolmen kuukauden jälkeen voin sanoa oikeasti, että tunnen itseni vahvemmaksi. Kiloja tai paunoja ei ole huomattavasti tippunut, mutta jostain vaatteista huomaa, että menevät päälle helpommin. Ja jaksan paremmin.

Harley Pasternakin kirjassa luvataan 5 paunan viikottainen painonpudotus, jos noudattaa selkeitä ohjeita:

Syödään kolme ateriaa päivässä - jokaisella aterialla täytyy olla proteiinia, hyviä hiilihydraatteja ja hyviä rasvoja ja lisäksi kaksi välipalaa. Mitään kaloreita ei lasketa, määrät ovat silmämääräiset.

Proteiinia lautasella käden kokoinen määrä, hyviä hiilihydraatteja sen verran kun mahtuu kämmeneen ja hyviä rasvoja peukalon verran.

Kävellään vähintään 10,000 askelta päivässä.

Tehdään kirjan ohjeiden mukaan voimisteluliikkeitä 5 minuutin ajan päivässä.

Nukutaan vähintään 7 tuntia yössä.

Pistetään puhelin ja/tai TV kiinni vähintään tunniksi.

Kuulostaa aika yksinkertaiselta !