30.11.14

Kiitospäivänä



Kiitospäivää vietetään Amerikassa aina marraskuun neljäntenä torstaina. Mielestäni tämä on se suurin paikallinen juhlapäivä - jouluakin suurempi, jolloin ihmiset matkustavat pitkiäkin matkoja päästäkseen syömään kiitospäivän illallista perheen kanssa.  Kiitospäivän ruoan laittamisessa menee monta tuntia - on kalkkunan paistamista, on lisäkeruokia, on piirakoita ja tietysti itse tehtyä karpalohilloa.  Butterball ja muut kalkkunan toimittajat pitävät yllä 800-numeroita, johon epätietoiset kalkkunanpaistajat saavat soittaa 24/7. Syömisen jälkeen, iltapäivä kuluu jalkapallon katsomiseen TV:stä.  Ulkomaalaiselle Kiitospäivä on vähän outo juhlapäivä, kun ei vastaavaan ole tottunut. Amerikkalaisen taas on vaikea ymmärtää, että Suomessa ei ole Kiitospäivää. 

 Kiitospäivä muistoja - 

NH:ssä asuessamme, ystäväni K kutsui meidät useasti luokseen Kiitospäivän illalliselle. Vitsailimme usein, että hän järjesti ne meille ulkomaalaisille ja muille yksinäisille tai orvoille. K on aiemmin ollut B&B:n pitäjänä, joten kutsujen järjestäminen on hänelle toinen luonto. Mieleen on jäänyt kalkkunan näköiset voinapit - eihän niitä malttanut edes syödä ! 

Toinen ystävä pariskunta laittoi kalkkunan ja all the fixings viikkoa ennen Kiitospäivää meille. He matkustivat varsinaisena pyhänä tyttäriensä luo, mutta halusivat tehdä meille oman Kiitospäivän.

Ja kuten tapana täällä, molemmissa tapauksissa palasimme kotiin ruokapakettien kanssa. Leftovers'ien mukaan lähettäminen on melkeinpä sääntö.

Ei ehkä juuri Kiitospäivän aattona, mutta olen ollut työkokouksessa Plymouth MA:ssa - minut oli kutsuttu yksityiskotiin neuvottelemaan projektista. Jossain vaiheessa kodin omistaja kehoitti minua katsomaan ikkunasta ulos - ikkunasta näkyi Plymouth Rock. Mielestäni kivi oli paljon pienempi kuin olin odottanut. Rantautuiko Mayflower laiva tälle kivelle, siitä taitaa olla muutama eri versio olemassa.

Me saimme lapsen kotiin pitkästä aikaa - emme olleet nähneet toukokuun graduation:n jälkeen. Melkein kaksikymmentä vuotta tässä on mennyt, mutta vihdoinkin Kiitospäivä  tuntui oikealta.

12.11.14

Up In the Air - lennetään !



Paluu Helsingistä oli Finnairin koneella ja itselle tämä oli ensimmäinen lento Suomesta, että vain kahvi, tee ja mustikkamehu (kuulemma legendaarinen ?)  ovat ilmaisia ja muu purtava on ostettavissa ruokalistalta. Ilmeisesti  on voimassa yli 2 tunnin lennoilla ja otettu käyttöön ihan viime aikoina. Nähtäväksi jää onko tämä pitkäaikainen kokeilu - taitettavassa menussa taisi olla seitsemän sivua (!) , joten ainakin työntekijöillä riittää tekemistä tarjoilun suhteen ja menun opettelemiseen.

 Annokset vaihtelevat 4 euron kaurapuurosta 15 euron kylmäporo-gouda lautaseen - tosin jälkimmäiseen kuuluu myös pieni kompassi, jonka saa pitää muistoksi matkasta. Sinänsä matkustajalle kiva, että vaihtoehtoja riittää, mutta ehkä vähempikin valikoima riittäisi ? Aamukone Lontooseen oli aika täynnä ja jos jokaisella matkustajalle on mahdollista tilata jotain syötävää listalta, paljon ei ole aikaa turbulenssille......
Joku voi tietysti sanoa, että eihän siellä koneessa aina tarvitse syödä, mutta mielestäni tuolla yli kahden tunnin aamulennolla on kiva saada aamukahvin kanssa vaikka karjalanpiirakka.....(osa 10 euron annosta, jossa myös pala poroa).

Ja lennon alussa myytiin sanomalehtiä 3 euron hintaan. Mitä on tapahtunut lehtikärryille ?

Jos olin joskus ihmetellyt, kuinka Helsingin koneessa juuri kukaan ei matkustanut runsaiden käsipakaasien kanssa - tämä on nyt tyystin muuttunut. Koneen sisätilat täyttyivät käsimatkatavaroista ihan amerikkalaiseen malliin, ilmeisesti matkatavaroiden tsekkaus (ja siitä maksaminen) ei ole suosittua Suomessakaan.

Matkustin kolmen lentoyhtiön koneella (American Airlines, British Airlines ja Finnair) ja Finnairilla oli uusin ja modernein kone. Helsingin lentokenttä valitaan vuodesta toiseen top lentokenttien joukkoon, ja vaikka muutostyöt ovat vielä kesken, onhan se hieno kenttä. Omiin kokemuksiin on nyt myös lisätty nukkuminen GLO hotellissa, joka sijaitsee kerroksessa  tuloaulan alapuolella.




11.11.14

Marraskuun värikkäitä kuvia





Ei marraskuu ole pelkkää harmautta ja lyhyitä päiviä. Tässä muutama kuva todistusaineistoksi viikonlopun Suomen matkasta. Pieni tauko työasioihin teki hyvää ja oli mukava nähdä vanhempia.
Vaikka kortti jäi taas lähettämättä - Isänpäivän halaus ihan henkilökohtaisesti on kiva juttu.
Savusaunaan pääseminen oli erityis bonus !  Päivät ovat ehkä lyhyitä, mutta värejä löytyi äidin sukkalaatikosta ja veljentyttäreni taidokkaista käsitöistä.