Saksa - osa 6 - sekalaista kuvasatoa ja yhteenveto


Pohjois-Karoliinassa on sataa tihuutellut nyt viikon. Tosin Saksan reissullakin satoi useampi päivä, mutta jostain syystä tämä sade on vähän masentavaa. Viime tietojen mukaan sen sijaan Atlantilla pyörinyt hurrikaani Joaquin on kuitenkin päättänyt pysyä pois maalta, joten ehkä tästä vielä joskus kuivutaan.

1.
Ensimmäinen pysähdyksemme Saksassa oli Wiesbaden. Onneksi autolla pääsee Neroberg:n huipulle, sateessa tarpominen ei jetlag:n kanssa oikein kiinnostanut. Ortodoksikirkko - St Elizabeth.
Luvatut näköalat olivat hieman sumuiset, voimme kuvitella, kuinka hyvät olisivat aurinkoisella säällä. Joimme kalliit maitokahvit ja ihmettelimme kahvilan henkilökunnan lyhytsanaisuutta.

2.
Tämä kirkko käytiin katsastamassa sunnuntaiaamuna ennen työvuoroni alkua. Speyer katedraali Speyerin kaupungissa. Uskomatonta, että tämä kirkko on rakennettu 1030-1061. Kuva ei tee oikeutta, kirkko näkyy jo kaukaa kaupungin ulkopuolelta.


3.
Voimme tinkiä monesta asiasta matkalla, mutta ei syömisestä. Lautasellinen lohturuokaa
Perunamuusia, makkaraa, hapankaalia.

4.
Kotona piti tietysti katsoa pikakelauksella tallennettua golfia - eli tuo keltapaitainen olen minä, sininen selkä kuuluu norjalaiselle Suzann Pettersenille.

5.
Heidelberg ylitti kaikki odotukseni. Tässä kuvattuna joen toiselta puolen.. Edessä Neckar joki.

6.
Tätä linnaa meistä pääsi vain toinen ihailemaan - Eltz'n linna.


7.
Olisin jaksanut ihastella loputtomiin parvekkeita ja kukkia....kuvassa näkyy sinistä taivasta, hyvä muistutus, että ei se nyt sitten aina satanut.

8.
Frankfurtin kentällä pääsimme opiskelemaan uusia juttuja. Passintarkastuksen nyt osaa kuka tahansa hoitaa itse koneella. Tällä kertaa pääsimme itse punnitsemaan matkalaukkumme ja kiinnittämään liput laukkuihin. Uskon, että meitä joku jossain tarkkaili, mutta niin vaan saimme laukut matkaan
ihan omin voimin.


Olen huomannut, että meidän matkailu sujuu paremmin pienellä suunnittelulla. Hotelliyöt tietysti varattuna ja kaksi ruokapaikkaa. Ehkä ensi kerralla laitan excel taulukon sähköiseen muotoon, ja kuten tuosta näkyy, suunnitelmia voi myös muuttaa.

Huomasin myös amerikkalaistuneeni jossain määrin, kun kaikki etäisyydet vaikuttivat niin pieniltä. Ei siis mikään ihme, että tyypillinen amerikkalainen turisti ahmii mahdollisimman paljon matkalla
Eurooppaan  - enkä nyt tarkoita ruokaa. Käyn itse työmatkalla Kentuckyssa ja sinne tulee autolla matkaa noin 700 km yhteen suuntaan. Frankfurtista on matkaa Pariisiin vajaa 600 km. Mielessäni jo
suunnittelin, että minne mennään ensi kerralla ja mitä nähdään. Ehkä on sittenkin parempi, että siihen asti ajelen täällä ja noudattelen  amerikkalaisia nopeusrajoituksia...

1 comment

  1. Blogissani odottelee haaste sinulle: http://sugarantelope.blogspot.com/2015/10/sokeriantilooppi-blogitarinaa.html :)

    ReplyDelete