Sunnuntaina sitten marssimme uudelleen kauppaan noutamaan tilausta ja sitä ei löytynyt mistään. Ei tainnut Herra Lihakauppias kirjoittaa loppujen lopuksi tilausta edes ylös. Ja hänen nimensä oli kuulemma Al - neuvo - älä luota Al nimisiin heppuihin, jotka väittävät olevansa töissä lihaosastolla.
Seuraavaksi minua ryhdyttiin pommittamaan kysymyksillä - onko rouva nyt ihan varma, että haluaa tuoreen (raa'an) kinkun ? Valtaosa täällä myydyistä kinkuista on jo paistettu ja jopa viipaloitu valmiiksi. No tämä oudolla aksentilla puhuva rouva kuitenkin halusi ihan paistamattoman kinkun ja noin puolen tunnin jälkeen pääsimme kaupasta pois.
Olin edellisenä iltana keittänyt suolaliuoksen ja se oli jäähtymässä autotallissa. Jääkaappiin piti tehdä tilaa kinkulle. Muistelimme vähän NH:n aikoja, jolloin autotalli toimi tarvittaessa myös jääkaappina joulukuussa - täällä nyt ei juurikaan, tänään taisi olla 16C.
Aloitin 10% suolaliuoksella, sitten vähän lisää - ei mitään ruiskuja ja kinkku liemineen kinkkupussiin ja pussi muovilaatikkoon. Ja jotain vielä puuttui ? Kävin hakemassa pihalta yhden tiilen (jostain syystä meillä on pihalla ylimääräisiä tiiliä), tiili pussiin ja painoksi kinkulle.
Pohjois-Karoliina on iso possunlihan tuottaja. Meillä ei kotona paljon possua syödä, mutta joulu on joulu.
Kaupan lapun mukaan meidän possumme oli myös paikallisia. Viikonlopun lehden mukaan, iso osa
Voin jo ennustaa aaton tapahtumien kulun.
Mitä tästä oikein taas tulee ?
Jos on liian suolaista, mitä sitten syödään ?
Haiseeko tämä nyt oikealta ?
Pitäisikö sitä laittaa jotain varalle kuitenkin ?
Ja yleensä se on onnistunut. Ja muutama päivä kinkun syöntiä riittää - ja sitten ei tarvitse stressata kinkun ostosta taas vuoteen.
0 comments