Kuumuutta pakoon elokuussa - Jefferson North Carolina

Blogi on ollut hiljainen koko kesän. Ei mitään erityistä syytä, ja tavallaan se meidän arki on niin tavallista, että siitä on vaikea keksiä kerrottavaa. En nytkään uskalla luvata mitään, mutta on tätä blogia ollut vähän ikävä - ja onhan se toiminut kauan melkein kuin päiväkirjana.

Elokuu on ollut täällä tuskaisen kuuma, kuten kuuluu amerikkalaiseen tapaan vähän liioitella - "kuumempi kuin koskaan ennen". Keskimäärin elokuun korkein lämpötila on ollut 32C - siihen kun lisätään ilman kosteus, ulkona on tukalaa. Päätimme paeta kuumuutta osavaltion länsiosiin - kuten varmasti monet muutkin. Iso osa leirintäalueista on varattuja viikkoja etukäteen - ja me päädyimme kokeilemaan jotain uutta - leiriytymään yksityisen maanomistajan maalla. Paikka oli vuoren huipulla - ja maanomistajan ehtona oli, että tulisimme autolla, jossa on neliveto. 

Tapasimme isäntämme sovitussa paikassa ja seurasimme hänen autoaan leiripaikalle. Oli selvää, että ihan henkilöautolla sinne ei olisi päässyt - ja sekin, että tänne leiripaikalle kun tulee - sieltä ei lähdetä käymään missään ennenkuin lähdemme kotiin. Ehkä vuori on liian suuri nimi tälle paikalle, mutta meille maisemat kelpasivat. Googletuksen perusteella Little Phoenix vuori on 3873 ft korkea (1.18km). Muita ei täällä tällä kertaa yöpynyt, joten saimme kuunnella lintujen laulua ihan rauhassa. Yksi seikka täytyy huomioida tällaisessa leiriytymisessä on se, että mitään palveluja ei välttämättä ole - eli mukana täytyy tuoda ruoat ja juomat - ja roskat viedään pois lähtiessä. Meille olisi myyty lisäpalveluna nuotiopuita, mutta meillä oli vielä polttopuita edellisestä reissusta.

Harrilta sujuu teltan pystytys nopeasti - ja meillä ei ollut mitään ongelmia teltan kanssa. Karhuspray oli mukana varmuuden vuoksi, mutta karhuja ei nyt näkynyt. Kuten aina ennenkin syöminen on jotain, jota emme unohda - tällä kertaa mukana oli jo kotona tehtyä pastaa ja kastiketta. Aamua varten kahvivehkeet.

Illalla lämpötila oli mukavan viileä (18C) - ja mietimme, tuliko otettua turhaan lämpimiä vaatteita yöksi. Aamulla lämpötila oli vain 11C - ja mietimme, miksi molemmilla oli vain shortseja mukana. Leiripaikkamme ei ollut kovin otollinen auringonlaskun seuraamiseen, mutta auringonnousu oli upea.

Sen lisäksi, että toimme syötävät ja juotavat - toimme myös oman vessan. Olemme jo havainneet, että neon vihreä vessa näkyy hyvin valokuvissa, jos sitä ei huomaa kropata pois.

Jos aamulla oli koleaa (tai siis mukavan viileää) - aurinko lämmitti nopeasti. Päädyin varsin boheemiin leiriasuun - marimekon yöpaita, huppari, villasukat ja crocsit. 

Lopuksi vielä kuva Jeffersonin keskustasta. Loppujen lopuksi meidän täytyi taas palata kotiin ja niihen 30C asteen lämpötiloihin.

 HIPCAMP