Still Alice


Ennen sunnuntaisia Oscareita kävin vielä iltapäivällä elokuvissa - halusin nähdä Still Alice elokuvan, joka kertoo Alice Howlandin elämästä Alzheimer diagnoosin jälkeen.  Tämä on tietysti vanhan ihmisen merkki, mutta minusta iltapäivänäytöksissä viikonloppuisin ei ole mitään vikaa ! Olin teatterissa niin aikaisin, että vastaan tulivat aikaisemmassa näytöksessä olleet. Ilmeet olivat surkeat ja aika vaitonaista sakkia sieltä valui ulos.

Alice on opettajana Columbian yliopistossa ja hän alkaa unohtelemaan asioita, ja eksyy yliopiston alueella. Ennen arvostettu opettaja, nyt oppilaatkin huomaavat, etteivät asiat pysy mielessä. Julianne Moore Alicen roolissa on vaikuttava ja melkein unohdan, että tämähän on vain elokuvaa. Alicen sairastuminen, perheen lasten elämä ja Alicen miehen John:n (elokuvassa Alec Baldwin) ura - tuntuu, että elämä menee eteenpäin joka suunnalla ja Alice alkaa unohtamaan enemmän ja enemmän.
Eräs elokuvan liikuttavimmista tapahtumista on puhe, jonka Alice antaa Alzheimer  konferenssissa. Yleisö sekä elokuvan konferenssissa että elokuvateatterissa pyyhki silmiään.

Olen aina tykännyt Julianne Mooresta ja mielestäni tällä suorituksella hän on Oscarinsa ansainnut.
En ole lukenut kirjaa, mutta elokuva perustuu 2007 julkaistuun samannimiseen kirjaan (Lisa Genova). Suosittelen, jos tällainen vakavampi elokuva kiinnostaa.



Traileri

4 comments

  1. Mielenkiintoinen elokuva . Jo senkin takia, että lähisuvussa on alzheimeria sairastava ihminen.

    ReplyDelete
  2. Elokuva oli hyva. Aihe on vaikea ja toivottavasti tulevaisuudessa tahan loytyisi hoito.

    ReplyDelete
  3. Entistä enemmän vahvistuu se, että odotan tämän elokuvan DVD:tä ja katson kotisohvalta - eipähän tarvitse kenenkään leffateatterissa kiusaantua niiskutuksen äänistä;)
    Ja Julienne Moore on upea!

    ReplyDelete
  4. Jossain alkupuolella elokuvaa tuli mieleen, että jos lähtisi pois. Se oli niin surullinen tarina - ja samalla hyvin kerrottu. Jossain vaiheessa Alice toteaa, että kunpa hänellä olisi syöpä ja ihmisillä olisi enemmän myötätuntoa, sen sijaan että hän unohtaa nimiä, paikkoja, kysyy samoja kysymyksiä peräkkäin.
    Julianne on kyllä upea !

    ReplyDelete