A niinku Atlanta ja V niinku vaatteet

Täällä on pesty pyykkiä ja mietitty vaatteita. Kerran vuodessa järjestettävän kokouksen pukeutumiskoodi on business casual. Miehille tämä on helpompaa, tuntuu että kauluksellinen golf paita täyttää vaatimukset yläosan suhteen ja khakihousut alaosan puolesta. Toisille naisille tämä on varmasti helpompaa kuin minulle, pukeudun aika simppelisti töihin ja taidan hermoilla ihan turhaan, mitä sitä on päällä. Iltana #2 on palkintojen jakotilaisuus ja silloin koodi on cocktail dress naisilla. Olen tästä jo aiemmin kirjoittanut täällä - joskus on nimittäin ollut hyvä inspiraatio asun suhteen. No nyt ei ole juuri ideoita iltapuvun suhteen ja olen päättänyt laittaa saman mekon, joka on ollut päällä aiemmin - viimeksi kolme vuotta sitten. Tämä on ns. pikkumusta, joka taitaa nyt osallistua jo kolmansiin vuosikokouksiin....H mainitsi jo - eihän kukaan muista, mitä sulla on ollut ennen päällä ? Ai jaa, ei muista vai ? 

Vaatteita miettiessä olen lukenut muutamia hyviä vinkkejä netistä. Esim. jos mekkoa henkarissa katsoessa täytyy miettiä, onko tämä yläosa vai mekko - se on luultavasti liian lyhyt mekoksi !

Housujen tulee olla joko shortsi mittaiset tai nilkkamittaiset - erään asiantuntijan mukaan puoli pohkeeseen päättyvät housut sopivat harvalle. Lahkeissa olen suosinut aika suoraa linjaa, ei siis levene eikä kapene, mutta yllätin itseni kokeilemasta nilkkaan ulottuvia kapealahkeisia housuja. Niillä on joku hienompikin nimi, mutta muistuttavat jotain, mitä lapsuudessani olisi sanottu hiihtohousuiksi !

Yhdet hiihtohousut tilasin netistä ja toiveikkaana tilasin kokoa 8L - minulla on sellainen haavekuvan että olen normaalia pidempi. Ilmeisesti nämä oli kuitenkin tehty jollekin ainakin 185 cm:lle. Onneksi lähellä on kiinalaisrouvan pitämä pesula ja hän lyhensi housinlahkeita sen verran, etten ihan kompastu. Housunlahkeiden lyhennys maksoi 9 taalaa ja sain housut takaisin seuraavana päivänä.

Yllä on sekalainen kokoelma J Crew:n yläosia, uusi Mari-paita Suomen reissulta (kiitos vanhemmille) ja Lacosten tehtaanmyymälästä ostettu toppi. 

Ja matka suuntautuu tällä kertaa Atlantaan - päätin ajaa matkan lentämisen sijaan. Etuna se, että ei tarvitse hermoilla laukun painosta ja luultavasti ehdin kuunnella yhden äänikirjan molempiin suuntiin.