Vuosi 2020

 

Vuosi 2020 on onneksi jo loppumassa. Ajattelin, että jonkinlainen vuosikatsaus olisi sopiva tapa paketoida tämä output vuosi.

Parhaat matkat:

Pääsin alkuvuodesta Suomeen työmatkalle - ja vähän yllättäen se jäi vuoden ainoaksi Suomen matkaksi. Vähän jälkiviisasta on sanoa, että olisi pitänyt mennä kesällä - olla karanteenissa ja pitää vapaata. Mutta sitä jotenkin odotti, että korona loppuisi ja töitäkin tuntui olevan paljon.

Maaliskuun alussa olin valokuvaus retriitissä Utahissa. Koronasta puhuttiin, mutta se ei vielä vaikuttanut matkustamiseen. Paluulennolla muistan tuijottaneeni käytävän toisella puolella istuvaa miestä. Hän huolellisesti puhdisti penkin käsinojat desinfiointiliinalla, taitettava pöytä sai saman kohtelun. Ajattelin, että olipa omituinen mies. En tiennyt, että parin viikon päästä pidin tätä käyttäytymistä ihan normaalina. 

Tähän ne varsinaiset matkat päättyivät. Työnantaja ei suositellut enää lentomatkoja ja monet työmatkat muuttuivat monien tuntien ajomatkoiksi. 

Teimme pari viikonloppumatkaa rannikolle - ehkä rannikon ja meren näkeminen  vähän auttoivat  vanhan maailman kaipuuseen.

Vuoden kirjat:

Jatkoin epäsäännöllisen säännöllisesti äänikirjojen kuuntelemista. Tässä mieleenjääneitä kirjoja:

1.  Suurin niistä on rakkaus - Kirsti Paakkasen tarina  

2.  Jää - Ulla-Lena Lundberg

3. Kaksi rantaa - Eeva Vuorenpää

4. Syntipukki - Sofia Sarenbrandt  

5. Sisarten kesken - Kristin Hannah 

6. Ei kertonut katuvansa - Tommi Kinnunen 

7. Petteri Nykky - Menestyksen tie

8. 10 unelmaani - Lori Nelson Spielman 

9. Jälkikaiku - Leena Lehtolainen

10. Mitä jos en löydä sinua koskaan - Mhairi McFarlane

Kuten lista näyttää makuni menee laidasta laitaan. Jos vuoden paras kirja pitäisi sanoa, niin se olisi tuo Jää. Kevyemmän luettavan puolta edustavat McFarlane ja Lori Nelson Spielman.

Salibandystä en tiedä mitään, mutta silti Petteri Nykyn  kirja oli mielenkiintoinen. Osaltaan ehkä siksi, että hän on valmentanut suomalaisia golfaajia  

Kirsti Paakkasen kirjassa hauska kohta oli se, kun maakuntakiertueella he lähestyivät Euraa ja Kirsti ihmetteli, mihin he oikein olivat menossa ja olisiko siellä ketään.

Kun tulimme sinne ensimmäisen kerran, matkalla ei ollut talon taloa ja sanoin, että taivaan linnuille saamme näytöksen pitää. Yllätys oli suuri, kun perillä Kirstiä odotti iso yleisö.

Jää taas on 2012 ilmestynyt kirja saaristoseurakuntaan saapuvasta papista, hänen perheestään ja kylien ihmisistä. Harvoin olen lukenut kirjaa, josta olisi ollut kiva keskustella jonkun kanssa. Kirja oli palkittu Finlandia palkinnolla 2012.

Dekkareiden suhteen olen vaihtanut ruotsalaisen suosikkini Camilla Läckbergistä Sofia Sarenbrantiin. En tiedä, mitä Camillalle on tapahtunut, mutta mielestäni Sofia hallitsee dekkarit paremmin. Uusi Sofian kirja ilmestyy tammikuun 4.päivä.

Eeva Kolun ja Antti Holman kirjoista olisin halunnut pitää, erityisesti Eevan. Ehkä palaa  hänen kirjaansa Korkeintaan vähän väsynyt myöhemmin uudelleen.

Vuoden urheilutapahtuma

Marraskuussa pääsimme vähän yllättäen tapaamaan Matilda Castrenia ( Suomen paras naisgolfari), kun hän osallistui Symmetra tourin kilpailuun Pohjois-Karoliinassa. Eikä vain tapaamaan, mutta myös pelaamaan 9 reikää golfia. Olimme seuranneet Matildan peliä melkein pari vuotta ja oli kiva yllätys, että hän pelasi turnauksen suhteellisen lähellä. Kyllä jännitti aivan hirveästi - pelkäsin että en osu koko palloon ja mietin muutaman kerran, että kenen ajatus tämä oikein oli (minun). Onneksi menimme, koska meillä oli kivaa ja Matilda oli tosi symppis. Veimme tuliaiseksi suomalaista salmiakkia ja muumikarkkeja. Matilda on todella hieno Suomen lähettiläs maailmalla ja toivottavasti näemme ja kuulemme hänestä vielä paljon 2021.

Vuoden harrastus:

Ei epäilystäkään, se on hapanjuurileivonta. Tarja ystäväni sen aloitti, taisin jopa ajatella, että hän hoitaa tämän leipomispuolen ja minä syön leipää. Ja sitäpaitsi minulla oli aina niin kiire. Se ainainen kiire tai ainakin matkustaminen loppui maaliskuun lopussa, työt jatkuivat kuten ennenkin, mutta nyt aikaa ei tuhlaantunut lentoihin eikä hotelleihin. Hyvä tilaisuus aloittaa hapanjuurileipominen. Tässä lajissa sitä juurta hoidetaan päivittäin ja varsinaisessa leipomisessakin on steppejä, jotka tehdään tietyn väliajoin. Ehkä jonkun kerran on konferenssipuhelun aikana tullut keittiöstä piippaus, että taikinaa pitäisi taitella. Siinä laji, jossa jokainen aloittaa alkeista ja joskus jopa kokeneelle leipojalle tulee epäonnistumisia eli ufoja. Ja hyvin äkkiä siinä kävi niin, että kaupan leipä ei enää ollutkaan hyvää. Mistähän sellainen sanonta tulee, että hyvää kuin kaupan leipä tai kaupasta ostettu ? Kotona tehty on kuitenkin parempaa. Seuraava projekti olisi satakuntalaisen kakon leipominen.

Teams ja Zoom:

Asiakkaita ryhdyttiin hoitamaan konferenssipuheluilla - alkuun taisimme olla aika huonoja. Kenen naama näkyi, mutta ääntä ei kuulunut tai sitten ei se oman näytön jakaminen onnistunut. Osa asiakkaista pitää kameran pois päällä, mutta muutama omista asiakkaistani tykkää, siitä että näemme toisemme. Tätä on opeteltu koko loppuvuosi ja taitaa olla, että nämä Teams palaverit jäävät osaksi työtä vaikka matkustammekin. Olen jo aiemmin kertonut perheen Zoom miiteistä - joulumiitissä olivat ihan kaikki mukana.

Tätä kirjoittaessa vuosi on jo vaihtunut Suomessa, täällä on vielä muutama tunti uuteen vuoteen. Aattomme meni suunnitelman mukaan, ajoimme 260 km uusimaan ajokorttiani. Itse tapahtuma oli aika kivuton ja helppo, tosin stressasin kovasti, jos vaikka kyselevät liikennemerkkejä (ei kysytty) tai tehdään näkötesti (tehtiin, oli helppo). Olin varustautunut kaikilla mahdollisilla dokumenteilla, mitä netin mukaan tarvittiin - niistä ei sitten kaikkia kuitenkaan tarvittu. Ehkä vähän yllätyksellistä, että äänestämiseen liittyviä asioita kysyttiin neljä kertaa - olenko rekisteröitynyt äänestämään, onko osoite nyt sama kuin silloin, kuin rekisteröin itseni - ja kohta taas uudelleen. Täällähän tämä äänestäminen ja mahdollinen vilppi (ei tapahtunut) ovat aika paljon esillä.

Vaikka kuinka haluaisin valvoa, en usko, että jaksamme. Aamulla, kun herään, niin otan kynän ja paperin ja harjoittelen vuosiluvun kirjoittamista.

Terveisiä täältä kaukaa

Tuntuu, että monta asiaa on tapahtunut viime kirjoittelun jälkeen - mutta jostain syystä tänne ei ole tullut lausettakaan. Jouluvalmistelut on ainakin aloitettu. Kuusi on koristeltu. Kyselin mieheltä, jos meille tehtäisiin sellainen designer kuusi - vaikka että vain yhtä väria. Mietin jo lasipallojen ostoakin, ehkä kokovalkoinen kuusi. No ne olivat vain sellaisia ajatuksia, nyt kuusessa on kuitenkin ne kaikki vanhat tutut koristeet. Tiedän jokaisen koristeen alkuperän - yksi rakkaimmista on koriste, jossa on vuosiluku 1995, poikamme kuva - ja teksti, että on peräisin Ephesus esikoulusta. 

Marraskuussa olin mukana liikkumishaasteessa - joka päivä 25 minuuttia ulkona. Voi kuullostaa kovin vähältä, mutta jos päivän  liikkuminen oli jäänyt väliin ja oli jo ilta/pimeä tai satoi, niin se itsensä saaminen ulos edes tuoksi ajaksi vaati itsekuria. Osallistumisprosenttini oli yli 90%. Luultavasti olen sellainen tapaus, että tarvitsisin haastetta joka kuukausi.

Joulupipareita on tehty jo 4 kertaa, itse pipareita 3 kertaa ja yksi piparitaloyritys. Olen lukenut,että Suomessa on käytössä energialuokitus. Piparkakkutalosta tuli niin hatara, että sille ei saisi mitään luokitusta. Taisi jäädä ensimmäiseksi ja viimeiseksi yritykseksi ainakin tänä vuonna.Piparit ovat onnistuneet erinomaisesti, vähän nolottaa sanoa, että salaisuus onkin se huolellinen aineiden punnitseminen. Piparkakkutalon kohtaloksi tuli tulla käytetyksi juustokakun pohjana. 

Korona alakuloa on vaikea välttää. Olemme molemmat olleet terveinä, joten sen suhteen olemme olleet onnekkaita. Kiitospäiväviikonlopun jälkeen koronalukemat lähtivät täällä jälleen nousuun ja rajoituksia tullaan varmasti kiristämään vielä ennen joulua. Emme ole tavanneet poikaa kohta vuoteen eikä näytä, että siihen tulisi mitään muutosta lähiaikoina. Jos korona on tuonut jotain mukavaa, niin se on zoom miitit Suomeen. Soittelen kyllä vanhemmilleni, mutta olen kehno soittamaan muille. Zoomit ovat olleet ihania ja osallistujat ovat olleet kaikenikäisia (4v - 91v) ja olemme päässeet näkemään toisiamme, jos nyt ei luonnossa, niin ainakin ruudulla. Tuntui mukavalta, kun sunnuntaina kuulin, että eikö vielä tehdä zoomi jouluaattonakin ? 

Jos en muutama kuukausi sitten tuntenut ketään, jolla olisi ollut korona - nyt se lista on jo pidempi, ja useampi työkaveri on sairastunut.

Kai tähän on pakko sanoa, että presidenttipeli tavallaan jatkuu täällä. Presidentti Trump ei ole vieläkään myöntänyt tappiota, ja tuskin tulee sitä ikinä tekemäänkään. Trump vaalimainoksia on paljon vielä näkyvillä - ja suurin osa Trumpia äänestäneistä ei ole vielä luovuttanut toivoa, että Trump jatkaisi edelleen. 

Tässä kuitenkin linkki Presidentti Niinistön puheelle ulkosuomalaisille - Suomessa on hieno presidentti.

Puhetta kannattaa kuunnella vaikka ei olisikaan ulkosuomalainen. 

Tavallaan koronaan liittyvä on oma ajokorttitilannekin. Koska normaaliaikoina ajan paljon autoa työn merkeissä, työnantajani pitää huolen, etta ajokorttini on voimassa enkä kerää vaikka ylinopeussakkoja. Viime viikolla tuli viestiä, että ajokorttini on menossa vanhaksi. Yritin netissä uusia korttia ja taisi siinä mennä yhden yön unetkin, kun se uusiminen ei onnistunut. Netissä uusiminen pitäisi olla helppoa, mutta jos se ei onnistu, niin pitää mennä henkilökohtaisesti käymään DMV:llä. Jonotin ensin puhelimessa ainakin yhden tunnin ja lopuksi sain varattua itselleni ajan ajokortin uusimiseen - sain ajan 31.12. iltapäivällä ja toimistoon, josta sain ajan, on matkaa 260 km. Tämä oli ainoa aika jäljellä tänä vuonna ja lähimmissä toimistoissa oli vain tammikuun lopun aikoja. No täytyy myöntää, että lukeehan siinä ajokortissa, koske se vanhenee - mutta en ollut siihen kiinnittänyt huomiota. 

Olemme syöneet ulkona (ravintolassa) noin kerran viikossa. Viime perjantaina vakiopaikassamme tehtiin lämpötilan mittaus ennen pöytään ohjaamista, pöydistä vain puolet saa olla käytössä ja maskia on käytettävä, paitsi silloin kun juo tai syö. Menemme yleensä aikaisin, jolloin on enemmän tilaa. 

Autotallissa syöminen näyttää olevan uusi trendi täällä - talot alueellamme ovat pieniä - ja monet ovatkin alkaneet tavata perhettään autotallissa. Siinä voi olla myös hyvä motivaatio autotallin siivoamiseen. Toistaiseksi olemme pysytelleet vielä sisätiloissa. Täällä on suositeltu syömään ulkona - siis nimenomaan ulkoilmassa, jos on enemmän porukkaa - ja autotalli isoine ovineen on näppärä vaihtoehto.

NC:n kuvernööri piti tänään taas tiedotustilaisuuden, jossa kerrottiin uusista rajoituksista. Ulkonaliikkumista rajoitetaan klo 22 ja klo 0500 välillä. Tunsimme itsemme todella vanhaksi, kun totesimme, että tämä ei sitten meitä koske - olemme nimittäin nukkumassa.

Kuten kuvamateriaalista näkyy, olen leiponut, valokuvannut ja syönyt leivonnaisia. :)

Kun vaalivalvojaisista tulikin viikon kestävä

Oma henkilökohtainen äänestyslippuni 

Olin alunperin ajatellut kirjottavani "Tiistai ei tule tarpeeksi nopeasti", mutta sitten se Tiistai tuli ja meni. USA:n presidentinvaalit pidettiin tiistaina marraskuun 3. päivä. Edellisen kerran 2016, seuraavana päivänä oli selvää, kuka on seuraava presidentti. Tänä vuonna TV näyttää samalla otsikolla vaalituloksia päivästä toiseen, ääntenlasku jatkuu, eri osavaltioissa on erilaiset lait.

Eilen lauantaina, päästiin yhdenlaiseen välietappiin ja Joe Biden on nyt President Elect ja Kamala Harris on Vice President Elect. Olimme menossa golf kentälle, kun puhelin kilahti viestin merkiksi. Ensimmäinen tunne oli helpotus - olisiko tämä nyt ohi. Toinen tuntemus oli, että ei ole uuden presidentin tie helppo, jos senaatissa säilyy vielä republikaanien enemmistö. Ja se, että maa on niin kahtia jakautunut, että sille ei taida löytyä esimerkkiä historiasta. Jos ihmettelet, mistä vaaliväsymyksemme johtuu, niin viimeiset kuukaudet vaalikampanja on ollut täydessä vauhdissa. Presidentin lisäksi vaaleissa valitaan senaattiin, kuvernööreja ja muihin paikallisvirkoihin. Pohjois-Karoliina tiedettiin alunperin osavaltioksi, jossa voi käydä ihan kuinka tahansa. Ehdokkaat kävivätkin täällä useampaan otteeseen, tosin Trump perheen jäsenet paljon enemmän. Jos 2016 olin sen verran kiinnostunut, että osallistuin myös yhteen vaalitapahtumaan, tänä vuonna äänestin, mutta suurelta osin COVID19 syistä, en halunnut edes ajatella joukkotilaisuuksia.

Jos tiedotusvälineisiin on luottamista, niin myös nykyinen presidentti Trump oli menossa lauantaina  golf kentälle tai sitten jo pelaamassa. Vielä seuraavankaan vuorokauden aikana, hän ei ole myöntänyt häviötä. En tiedä, miten golf peli sujui?

Joe Biden oli pidättäytynyt puheista ennen lauantai-iltaa, jolloin hän piti puheen vaalin tuloksista. Puheessaan hän lupasi yhdistää eikä hajottaa, lupasi kuunnella kaikkia osapuolia - kaikenkaikkiaan hyvä puhe ja varmasti tarkasti harkittu. Muuten monessa yhteydessä mainitaan se, että Bidenilla ei ole Obaman kaltaisia puhelahjoja - mutta mielestäni puhe oli traditionaalinen ja rakentava - juuri sellainen, mitä voi odottaa presidentiltä.

Kuuntelin itse pariin kertaan videon, jonka Joe Biden esitti Suomelle 100 vuotisjuhlan kunniaksi.  Joe Biden oli vieraillut Suomessa 2011 - ja hänellä oli mukanaan myös pojantyttärensä - yhtenä syynä hänen mukaansa oli se, että hän halusi lapsenlapsen tapaavan Tarja Halosen ja näkevän, kuinka edistyksellinen maa Suomi oli.  Joe Bidenin varapresidentti Kamala Harris on esimmäinen naispuolinen varapresidentti USA:n historiassa, Kamalan sukujuuret ovat Intiassa ja Jamaikalla, joten hänen merkityksensä ensimmäisenä värillisenä naisena on myös suuri.  Joe Bidenin vaimo Jill on opettaja, ja ainakin nyt ajatellaan, että hän jatkaisi opetusta myös uudessa virassaan. Presidentiksi valittu Joe Biden on ammattipoliitikko, ollut mukana politiikassa jo yli 40 vuotta. 

Se negatiivinen asia, joka vielä painaa mieltä - on miten maa on kahtiajakautunut. Olemme asuneet USA:ssa 25 vuotta, mutta tämä on jotain uutta. Asuntoalueellamme - jossa suurin osa on jo eläkeikäisia, kirjoittelu netissä on vihamielistä ja ilkeää. Ehkä olin naiivi, kun luulin, että ikäihmiset olisivat olleet herttaisia ja ystävällisiä. En tosin tiedä, että rajoittuvatko vihapuheet vain nettiin vai sanotaanko asioita myös päin naamaa. Laitoin eilen kysymyksen nettipalstalle, jossa tiedustelin, kuinka ikkunoissa olevat verkot saa helpommin poistettua. Taisin jopa kehua miehelle, että sieltä tulee vastaus äkkiä, ei varmaan mene montaa minuuttia. En ollut iltaan mennessä saanut yhtään vastausta ja saimme ihan keskenämme ne verkot pois.  Katsoin nettipalstaa ja totesin, että avuliaat ja herttaiset naapurit olivat ilmiriidassa siitä, mitä nyt tapahtuu, kun sosialisti Joe Bidenista tulee presidentti, onko sosialismi ja kommunismi sama asia -  ja lopettaako uusi presidentti poliisin ja sulkee sairaalat ? En edes yritä keksiä, mistä nämä jutut saavat alkunsa. Eräs naapuri hyökkäsi varapresidenttiä vastaan tavalla, joka antoi ymmärtää, että osasyynä oli Kamalan etnisyys sekä se, että Kamala oli halunnut rajoittaa automaattiaseiden saatavuutta. Amerikkalaiselle se oikeus kantaa asetta on yksi tärkeimmistä. Myös COVID19 suhteen naapuristomme edustaa erilaisia mielipiteitä. Pohjois-Karoliinassa ruokaravintolat ovat auki, mutta saavat ottaa sisälle vain 50% normaalimäärästä. Kuvernööri on antanut määräyksen, että julkisissa tiloissa - kuten ruokakaupat ja ravintolat, maskia tulee pitää, paitsi silloin kun syö tai juo. Tällä viikolla selvisi, että uudehko Olive Garden ravintola ei valvo maskipakkoa, kuvernööri voi sitä suositella, mutta siitä ei rangaista, jos maskia ei pidetä. Ruokakauppa tai ravintola voi kylläkin kieltäytyä päästämästä sisälle, jos ei maskia ole - tai useimmissa tapauksissa, sieltä annetaan maski asiakkaalle. Asiaan täällä vaikuttaa myös se, että kuvernööri on demokraatti. Eräs naapurimme antoi hyvät arvostelut tuolle yo. ravintolalle, kun eivät pakota maskin käyttöön.

Ai niin, yksi yksityiskohta, joka vaivasi Rouva K:ta naapuristossa ja joka hänen mielestään teki Kamala Harrisista kommunistin, on se, että Kamala Harris on julkisesti pyytänyt, että luopuisimme muovipilleistä. 

St Agnes Sairaala - Raleigh NC

 

Syksy on tullut Pohjois-Karoliinaankin, mutta varsinaista ruskaa ei oikeastaan ole. Aamulla on vilpoista, pohditaan laitetaanko lämmitys jo päälle vai ei. Kun aurinko tulee esille, se kuitenkin lämmittää. No, ainakin laitoin penkinlämmittimen päälle tänään aamulla.

Tavalliset syksyn tapahtumat, kuten State Fair (josta aiemmin on kirjoitettu täällä ja täällä) on peruttu johtuen COVID19. Tosin huomasin ilmoituksen, että markkinoilla myytävää ruokaa voi kuitenkin käydä ostamassa vaikka markkinoita ei olekaan.

Viikonlopun kuvausreissu tehtiin puolen tunnin päähän - Raleigh NC ja St Agnes sairaalan rauniot.  Kaikkea ei tarvitse politisoida, mutta jotain yhtäläisyyttä on näillä raunioilla ja 2020.  Vuonna 1918 USA:ssa riehui influenssa edidemia (espanjantauti) ja St. Agnesin sairaala oli ainoa sairaala isossa osaa itärannikkoa, joka hoiti myös mustaihoisia amerikkalaisia. Sairaala toimi vuoteen 1960 asti, jolloin toiminta siirtyi Wake Med sairaalaan, tosin vielä 1960 valkoiset ja mustaihoiset potilaat sijoitettiin käytävän eri puolelle.

Sairaalan rauniot ovat suljetulla alueella, tosin aita oli kaatunut/kaadettu ja sinne olisi ehkä voinut vain hiippailla sisälle. Tämä alue Raleigh:ssa on vähän keskikaupungin ulkopuolella ja ehkä parempi vierailla vain päiväsaikaan. Pysyimme kiltisti aidan ulkopuolella.

Ja lopuksi Harrin kuvaama video:

Seinämaalauksia - Durham NC

 

Kaupungissamme on valmistumassa uusi UHills asuntoalue - oikeastaan alue on sellainen sekakäyttöinen - siellä on ravintoloita, jumppasaleja ja vuokra-asuntoja. Pikainen tutkimus näyttää, että yhden makuuhuoneen asunnot ovat $1,300 per kk ja ylöspäin ja kolmen makuuhuoneen asunnosta saa maksaa yli 3,000 dollaria kuussa. Aiemmin tässä paikassa oli ostoskeskus, joka vähitellen autioitui ja lopuksi tyhjeni kokonaan. Kohderyhmänä ovat nuoret aikuiset - siihen ehkä viittaa sekin, että ruokakauppaa ei kompleksissa ole ihan lähellä. Myöskään lemmikkejä ei ole unohdettu - ensimmäisten kerrosten asukkailla on heti oven ulkopuolella nurmi, jota määritellään "pet turf". Alueelta löytyy myös pet spa - sellainen itsepalvelumalli.

Yhteisessä käytössä on myös työtiloja, pizzauuni, grillit sun muut.

Me emme nyt ole mihinkään muuttamassa, mutta olimme kiinnostuneita seinämaalauksista, jotka koristavat kaikkia rakennuksia.

Kuvat viimeistä lukuunottamatta ovat Harrin ottamia dronella. 

Maalaukset on tehty syyskuussa 2020 ja niitä on ollut tekemässä artisteja ympäri maailmaa.

COVID19 on aika haasteellinen aika uusille ideoille, mutta sijainti yliopistojen lähellä auttaa.

Rengasmatkalla - vesiputouksia ja lihapullia Ikeasta

Pohjois-Karoliinassa on paljon vesiputouksia, mutta ne sijaitsevat suurimmalta osalta osavaltion länsiosassa - ja sinne taas on pitkä matka, varsinkaan jos ei halua yöpyä matkalla. Koska nyt on corona, niin nythän voi yhden päivän käyttää myös autossa istumiseen. Olimme nähneet molemmat kuvan vesiputouksesta, jonka alta oli aiemmin kulkenut tie (linkki täältä). Kahden kuljettajan ja kahden kahvi/vessatauon taktiikalla olimme perillä viidessä tunnissa. Omat termarikahvit nautittiin vielä putouksen parkkipaikalla. Harmillisesti en juuri onnistunut saamaan kuvaa ilman ihmisiä - nykyisin putouksen taakse pääsee vain jalkaisin. 

Ylläolevassa kuvassa myös Pekka Pörriäinen.

Pysähdyimme useamman kerran ottamaan kuvia. Näimme paljon alppiruusupensaita, joten täällä on varmasti kaunista myös keväällä. 

Vesiputoukset on jaeteltu sen mukaan, kuinka helposti niihin pääsee. Ei ehkä yllätys, mutta valitsimme ne, minne pääsee autolla lähelle. Ehkä ensi vuonna käydään katsomassa joku vähän kauempana olevakin.

Huomaan, että Harri kehittyy paremmin järjestelmäkamerani käytössä, kuin minä dronen kanssa.

Putousten ja maisemien jälkeen sain päähänpiston, että voisimme ajaa Charlotten kautta, koska Ikean lihapullat olivat jo loppu. Ehkä olisin halunnut kävellä vähän ennemmänkin siellä, mutta päiva oli jo kohtuullisen pitkä - joten pitäydyimme vain ruokaosastolla. Lihapullien lisäksi kassiin tuli näkkileipää, sinappisilliä, korppuja ja ehkä yksi suklaalevy.

Ikeasta on enää kotiin 2.5 tuntia. 1000 km tuli ajettua, mutta saimme molemmat kuvattua, kukaan ei pudonnut veteen, Pekka Pörriäinen ei mennyt hukkaan ja Ikean herkut.

Seuraavaksi voin yrittää jutella vaaleista. Jos ette ole kuulleet, niin täällä on marraskuun 3. päivä presidentin vaalit.  Väestö on jakautunut ja jopa yksinkertainen teepaita kuin alla herättää nupinaa aamukävelyllä.

Rannalla ja vaaleja

Olemme paenneet viikonloppuisin ajelulle - ei minnekään väenpaljouksiin, mutta joko pelaamaan golfia tai sitten muuten vain haukkaamaan raitista ilmaa. Meiltä ajaa Atlantin rantaan alle kolme tuntia ja kävimme haistelemassa merituulia viime viikonloppuna. Pääsyyt pakenemiseen ovat korona ja lähestyvät vaalit - uutiset ovat rajoittuneet noihin kahteen viime kuukausina - ja valitettavasti myös korona uutiset ovat saaneet poliittista väriä. Presidentti Trump on vieraillut useasti Pohjois-Karoliinassa viime kuukausien aikana, samoin varapresidentti, myös tytär Ivanka piipahti Raleign Farmer's Market:ssa viime viikolla. Farmer's Market on kuin katettu tori, siellä myydään vihanneksia, hedelmiä, kukkia - vähän mitä vaan. Pohjois-Karoliina on sellainen 'swing' osavaltio, ja miten osavaltio äänestää, kiinnostaa vähän kaikkia.

Selvennys:  Tuo siis tarkoittaa "vaa'ankieliosavaltio" - missä voi käydä kuinka vain.

Nämä kuva on otettu Southport NC - osa myös Oak Island NC. Kalastuslaitureita löytyy rannikolta monia.

Rannalla oli aika iso kyltti - että kiville ei saa mennä kalastamaan. En sitten viitsinyt mennä leikkimään poliisia.

Oak Island kalastuslaituri on 880 jalkaa pitkä ja 27 jalkaa korkea (268 metria ja 8.2 metriä). Se on rakennettu uudestaan hurrikaanien jälkeen useamman kerran.

Kaikki majakat eivät ole kovin kauniita. Tämä majakka on rakennettu 1958. Oak Island Lighthouse - Caswell Beach NC.

Tuntuu, että Pekka Pörriäisestä on tullut jo vakiokaveri reissuille. Jos alla oleva linkki toimii, niin siinä samoja maisemia ilmasta käsin. Yllä olevassa kuvassa Pörriäinen.

Toinen selvennys: Pörriäisen ohjaaja on edelleen Harri, minä annan vain ohjeita :)

Vaalimainontaa on monenlaista. TV:n vaalimainokset ovat aika hyökkääviä eikä niissä vastustajaa käsitellä hellästi. Täälla asuntoalueella on tarkasti määritelty, koska vaalimainokset saa laittaa ulos ja kuinka kaukana kadusta niiden tulee olla ja koska mainokset poistetaan.
Itselläni on heikkous vaalikampanjan aikaisiin teepaitoihin ja olen omani jo hankkinut,  se voi joskus vaikka vilahtaa täällä.

Mylly kuvia - Yates Mill Raleigh NC

Kävimme sunnuntai aamuna kuvaamassa Yatesin myllyä Raleighssa. Normaaliaikaan myllyssä on toimintaa kerran kuukaudessa, tämä museolta näyttävä mylly on toimiva ja vapaaehtoisten ryhmä pitää sitä yllä. Myllyn omistaa North Carolina State University. Vapaaehtoiset myyvät myllyssä jauhettua maissi-ja vehnäjauhoa.

Kuten monet muutkin, niin corona on sulkenut myllyn toiminnan. Itse puistoalue on auki ja kaikki kävelypolut lammen ympärillä.

Yleensä kaikki kuvat ovat olleet ottamiani. Nyt nämä "linnun perspektiivistä" otetut kuvat ovat mieheni ottamia dronella.
Aika vekotin se on, olemme olleet yllättyneitä kuvien laadusta. Toistaiseksi olen pitäytynyt vain ohjeiden antajana.

Tässä alla olevassa kuvassa se nyt on - kutsuttumme sitä Pekka Pörriäiseksi (anteeksi veli, se vain tuli ensimmäisenä mieleen).

Näitä myllynkiviä oli useampia näytillä.

Kuvassa on dronen ohjaaja ja se kuuluisa drone poliisi, joka pitää huolen, että emme riko määräyksiä.